Sivut

lauantai 30. toukokuuta 2020

Pojat

Tähän väliin taas hieman aikuisistakin pupuista kuvia. Kuvissa esiintyy veljekset Ookke ja Oreo, sekä näiden emän veli Paxi. Kolmikosta viimeisenä mainittu on jälleen näitä pitkäaikaisia kodinetsijöitä, eli Paxikin on jo melkein parin vuoden ajan kotia etsinyt. Jospa sekin vielä joskus johonkin pääsisi.

Näiltä kaikilta löytyy suurihopeaa taustalta. Paxi on Violan poika, eli puoliksi suurihopea. Ookke ja Oreo taas ovat Paxin siskon Rinjan poikia, joten niissäkin on vielä se 1/4 hopeaa. Paxin värissä näkyy selvä hopeavivahde ja myös Oreolla on noita valkoisia karvoja ympäriinsä. X-kirjavuus saattaa kuitenkin myös olla tähän syynä, joten ei ole tietoa onko hopeoitumisesta kyse vai ei.

u. Freakshow's Komatsu "Oreo"



u. Freakshow's Åkerman "Ookke"



u. Freakshow's Cotopaxi "Paxi"



tiistai 26. toukokuuta 2020

Vielä yksi poikue

Rinjan poikue
Viimeisenä poikimivuorossa oli Rinja, jonka poikue syntyi vasta sunnuntaina 33. tiineyspäivänä. Harvemmin ihan näin pitkälle tiineydet venyy, mutta on näitä pitempiäkin tiineyksiä kanilassa nähty. Nyt jo paremmilla porkkanamailla majaileva Fiona belgianjätti tykkäsi pitää poikaset vatsassa mahdollisimman pitkään ja sillä poikueet syntyi 32. tai 33. tiineyspäivä. Pitempi tiineysaika näkyy myös poikasissa, sillä niillä on syntymähetkellä karva alkanut jo kasvaa ja kooltaan ovat myös yleensä isompia. 

Poikasia Rinjalle syntyi viisi ja väreinä löytyy musta, madagaskar valkokorva, madagaskar x-kirjava ja kaksi mustaa valkokorvaa. Viisikosta ainoastaan tuo kokomusta näyttäisi olevn uros ja kaikki kuviolliset ovat naaraita. Isänä näillä on Pupu, eli poikue on uusinta viime vuodelta. Tuosta ensimmäisestä poikueesta tykkäsin todella paljon ja niistähän jäi kotiinkin peräti neljä kania.

Tämä Rinjan poikue oli nyt tältä erää viimeinen, eli ainakaan hetkeen ei ole enempää poikasia odotettavissa. Mietin vielä yhtä mahdollista poikuetta, mutta saattaa myös olla että tälle vuodelle ei enempää poikasia tule syntymään.

Tatsin poikue
Laitan tähän samaan myös pian viikon ikään ehtineiden Tatsin ja Nellen poikasten kuulumiset. Tatsille poikasia syntyi yhdeksän, joista seitsemän on elossa. Näistä viisi on valkokorvia ja kaksi kuviottomia. Sukupuolien suhteen näyttäisi olevan kolme tyttöä ja neljä poikaa.

Nellen poikueesta on myös yksi poikanen karsiutunut pois, eli kymmenestä on yhdeksän jäljellä. Tässä poikueessa valkokorvia on kolme, mutta niistä vain yhdellä kuvio on kunnollinen. Kahdella muulla valkoista on lähinnä vain korvien kärjissä. Sukupuolten suhteen poikueessa on neljä poikaa ja viisi tyttöä.

Nellen poikue

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Poikasten kasvua

Alkukuusta syntyneet Aprilin ja Zeldan poikaset ovat kasvaneet ja kehittyneet jo paljon. Aprilin poikaset on jo pitkälti hylänneet pesäkoppinsa, Zeldan hieman nuoremmat vauvat taas viihtyvät vielä suurimmaksi osaksi pesässä. Aprililtahan siirsin yhden muita huonommin kasvaneen poikanen Zeldan hoidettavaksi. Itse siirron kanssa ei mitään ongelmaa ollut ja poikanen pärjäsi hyvin muiden mukana. Valitettavasti se kuitenkin parin päivän päästä siirrosta oli joutunut pois pesästä ja kylmettynyt. Sama kohtalo oli toisellakin Aprilin poikasella. Alkuperäisestä kymmenestä poikasesta jäi siis jäljelle kahdeksan. Zeldan poikaset ovat onneksi pysyneet hyvin pesässä ja kaikki viisi ovat edellee menossa mukana.

Näitä poikueita kuvailin eilen ensimmäistä kertaa. Aprilin poikaset kuvasin väreittäin ja Zeldan vauvat taas ihan yksittäin. Kanilassa on nyt monta poikuetta kasvamassa, joten en välttämättä kovin moneen kertaan ehdi kaikkia kuvata. Voi siis olla että nämä poikaset näkyy blogissa seuraavan kerran vasta lähempänä luovutusikää.

Sukupuolet näillä jakautui ihan kivasti. Aprililla on kaksi poikaa (km japi & mada otter), Zeldalla taas yksi (luonnonkeltainen x-kirjava). Aprilin poikueesta kotiin jää todennäköisesti tuo vaalea poikanen, mikä soopeli nyt sitten mahtaakaan olla. Zeldan poikueesta valinta osuu luultavasti soopelijapanilaiseen.

Aprilin poikaset





Zeldan poikaset








perjantai 22. toukokuuta 2020

Ruska & Deep

Välillä vähän aikuisistakin pupuista kuvia. Näissä esiintyy tammikuussa kanilaan muuttanut rex turkkinen kääpiöluppa Ruska, sekä omakasvatti risteytys Deep. Deep etsiskelee parhaillaan itelleen uutta kotia muualta, mutta saa nähdä tuleeko se sellaista koskaan löytämään. Poika on syntynyt 2017 ja viimeiset kolme vuotta enemmän ja vähemmän aktiivisesti omaa kotia etsinyt. Kiva pupu se on ja nythän se pääsi isänäkin toimimaan Nellen jättileijona poikueelle.

u. Ruska




u. Deepwater Horizon "Deep"



torstai 21. toukokuuta 2020

Viimeisiä viedään



Eilisellä aamukierroksella vastassa oli paljon uusia pupuvauvoja, sillä Nelle ja Tatsi olivat saaneet poikueet. Huomiselle olisi vielä Rinjan poikaset odotettavissa, mutta sen jälkeen tulee poikueista taukoa. Luultavasti tälle vuodelle ei enää muita poikueita synny, ellen sitten vielä yhtä testi-/projektipoikuetta päätä toteuttaa.

Nellellä tuli 31. tiineyspäivää täyteen jo tiistaina, mutta vauvoja ei vielä silloin kuulunut. Synnytys meni siis 32. tiineyspäivälle, mikä on aika erikoista, sillä poikasia syntyi kuitenkin kymmenen. Yleensä isot poikueet syntyvät hyvissä ajoin. Nellen poikueen isä on Deep, joka Nellen tavoin on puoliksi jättitaustainen ja harjaksen omaava. Poikasista olisikin odotettavissa "jättileijonia" eli 3-4 kg painoisia tukkapupuja. Toki osa saattaa ilman harjastakin jäädä. Muutamalla poikasella on jopa MM harjas ja niiden tulevaa ulkonäköä erityisesti mielenkiinnolla odottelen. Vastaavia isoja tukkapupuja on muutamia tullut vastaan ja pari kasvattajaa on niiden suhteen jonkinlaisia projektejakin aloitellut. Itsellä ei mitään suurempia suunnitelmia niiden suhteen ole, eli lähinnä tähän yhteen poikueeseen tulevat jäämään. Värien suhteen Nellen poikue näyttäisi olevan luonnonharmaa/musta painotteinen, mutta pari muunkinväristä (madaa?) joukosta löytyy. 

Tatsilla tuo eilinen keskiviikko oli odotettu poikimispäivä, eli sillä vauvat tuli silloin kun pitikin. Tatsi on puoliksi teddyluppa ja kooltaan pienehkö. Poikueen isänä taas toimii kääpiöluppa Ruska. Valtavaa poikuetta en siis osannut odottaa, varsinkaan kun Tatsin sisko Janni sai hillityn viiden poikasen poikueen. Tatsi kuitenkin päätti yllättää ja oli tehnyt yhdeksän poikasta. Tässä poikueessa värien pitäisi olla mada/isabella/lk linjalla ja lisäksi valkokorvia sekä x-kirjavia näyttäisi eksyneen mukavasti mukaan. Tatsihan on itse sekä valkokorva että x-kirjava ja periyttää siis kumpaakin kuviota eteenpäin. Toiveena olisi saada lisää Tatsin kaltaisia sinisilmäisiä valkokorvia. Poikaset ovat myös rex kantajia, joten ensi vuonna kanilaan syntyy luultavasti myös rex turkkisia poikasia.

lauantai 16. toukokuuta 2020

Rotanpoikaset



Kani nimeltä Rotta sai oman poikueensa tiistaina. Astutuspäivä oli unohtunut laittaa ylös, mutta pupun vatsaa tunnustelemalla sai kuitenkin aika hyvän käsityksen milloin synnytys voisi olla lähellä. Poikaset kun alkavat tuntua ihan kunnon potkivina mötteinä vasta viimeisten tiineyspäivien aikana. Syntyessään poikaset olivat aika pieniä ja karvakin on kasvanut hitaasti. Veikkaisin että syntyivät jo 29. tiineyspäivänä, elleivät jopa jo päivää aiemmin.

Poikasia syntyi kahdeksan, joista seitsemän on vielä jäljellä. Joukon pienin menehtyi, mutta loput tuntuisivat kasvavan hyvin ja tasaisesti. Kahdella poikasella on vaalea väri tummunut, eli ovat väriltään madoja tai isabelloja. Parilla taas näkyy raita selässä, joten ovat Rotan tavoin perhoskuvioisia. Joukossa on myös muutama vaalea poikanen, joista näkee myöhemmin voisivatko olla valkoisia sinisilmäisiä. Poikueen isä Troy on x-kirjava, mutta Rotan väristä ei ole varmuutta. Sen isä on x-kirjava, joten on mahdollista että Rottakin sellainen on. Perhoskuvioisesta kanista on vaan hankala x-kirjavuutta nähdä, kun kani muutekin lähes kokonaan valkoinen on. Kuonossa Rotalla ei väriä ole ja sen korvat on myös lähes täysin valkoiset. Tämän takia se voisi hyvinkin x-kirjava olla. Mikäli näin on, saattaa poikueessa olla valkoisia sinisilmäisiä.

perjantai 15. toukokuuta 2020

Lucyn viisikko

Lucyn poikue on nyt viiden viikon iässä. Nämä on tosi kivoja poikasia kaikki ja mielellään voisi pitää vaikka koko porukan itse. Osa näistä lähtee kesäkoteihin ja ainakin yhdelle on pysyväkin koti jo tiedossa. Naaraita en vielä tässä kohtaa myy, vaan ne menevät joko kesäkoteihin tai jäävät kesäksi omaan kanilaan. Saa sitten myöhemmin katselle mikä niistä voisi olla paras jatkoa ajatellen.

Nimetkin porukka on saanut ja ne löytyy kuvien yhteydestä. Inspiraationa nimissä toimi tämä pupuvideo.

u. Freakshow's Booplesnoot




n. Freakshow's Flutterbuttle



u. Freakshow's Floppitylop



n. Freakshow's Thumperjumper



n. Freakshow's Wigglesniffer


torstai 14. toukokuuta 2020

Tipuja








Eilisen aikana kuoriutui pirteä joukko piikkiöläisiä maatiaistipuja. Munia oli alunperin 22, joista yksi ei lähtenyt kehittymään. Jäljelle jääneistä munista tuloksena oli 17 elävää tipuja. Tästä joukosta kahdeksan on väriltään vaaleita (eli tulevat luultavasti aikuisina olemaan jonkin sävyisiä vaaleahkoja ruskeita), toiset kahdeksan tummia (joista tulee mustan/tummanruskean sävyisiä) sekä yksi suloinen harmaa tipu.

Jännityksellä saa taas odotella miten sukupuolet tipueessa jakautuvat. Aiemmissa haudonnoissa on sukupuolten suhteen ollut hyvää tuuria ja kukkoja on ollut vähän. Yleisempää kuitenkin on, että kukkoja on paljon ja kanoja vain muutama. Aikuisia lintuja kanalassa on vain seitsemän kanaa ja kukko, sekä lisänä neljä silkkikukkoa. Lisäkanat olisivat siis toivottavia.

tiistai 12. toukokuuta 2020

Tipujen haudonta hautomakoneessa


Kanaharrastus (tai muu lintuharrastus) alkaa yleensä aikuisten lintujen muodossa, mutta monesti jossakin vaiheessa tulee innostus myös hautoa ja kasvattaa lisäystä parveen itse. Tämä on ihan suositeltavakin tapa määrän kasvattamiseen, sillä harrastekanaloissa esiintyy erilaisia tauteja ja loisia, jotka terveeseenkin parveen saa herkästi ostolintujen mukana kuljetettua. Siitosmunien mukana tautien leviäminen on huomattavasti harvinaisempaa. Hautominen mahdollistaa sellaistenkin rotujen hankkimisen, joista aikuisia yksilöitä on heikosti saatavilla. Munia on mahdollista toimittaa jopa postin välityksellä, jolloin välimatkakaan ei ole ongelma. Ennen kaikkea tipujen hautominen ja kasvattaminen on myös kokemuksena mielenkiintoinen ja linnuista on mahdollista saada hyvinkin kesyjä kun niitä pääsee pienestä asti käsittelemään.

Ennen hautomiseen ryhtymistä on tärkeää miettiä tipujen kohtaloa sitten kun ne kasvavat isoksi. Esimerkiksi kanojen kohdalla saattaa hyvinkin vähintään puolet tipuista osoittautua kukoiksi ja kukkoja taas ei parveen välttämättä mahdu kuin yksi. Ylimääräisille kukoille on vaikea löytää ottajia, joten iso osa kukkopojista päätyy pataan siinä vaiheessa kun ne eivät enää keskenään tule toimeen. Suunnitelma kukkojen kohtalon suhteen on siis ennakkoon oltava.

Lintujen hautominen on kasvatusta siinä missä vaikka kanienkin lisäännyttäminen, joten eettistäkin näkökulmaa kannattaa miettiä. Onko esimerkiksi tarpeen hautoa koneellinen tipuja, jos koko porukka laitetaan myyntiin heti parin päivän ikäisinä? Kanat ja pääasiassa muutkin linnut ovat tuotantoeläimiksi luokiteltavia, eikä niiden kohdalla varsinaista ylitarjonta ongelmaa ole, sillä ylimääräiset voidaan aina laittaa pataan. Siitäkin huolimatta hautoa kannattaa pääasiassa omaan tarpeeseen, eikä tehtailla tipuja vain myyntia varten.


Hautomakoneen valinta
Paras hautomakone ja tipujen hoitaja on aina tietenkin kana itse, mutta läheskään aina ei ole mahdollista antaa kanan tipuja hautoa. Kaikki rodut eivät omaa voimakasta hautomaviettiä (esim. tehotuotantoon suunnattuja rotuja on melko mahdoton saada hautomaan) ja kanan alle mahtuu vain rajoitetusti haudottavaa. Hautova kana voi myös aiheuttaa ylimääräisiä järjestelyitä kanalassa, sillä muut kanat voivat olla vaaraksi tai häiriöksi hautojalle ja tipuille. Hautomakone ei siis ole yhtään huono tapa saada tipuja maailmaan.

Erilaisia hautomakoneita on tarjolla runsaasti. Pienimpiin koneisiin mahtuu kerralla haudottavaksi vain muutamia munia, kun taas isommat vetävät sisäänsä useamman sata munaa. Hautomakoneissa on eroja senkin suhteen, kuinka paljon ne teettävät työtä. Parhaimmillaan ihmisen tehtäväksi jää veden lisääminen ja kone hoitaa kaiken muun lämpötilan säätelystä munien kääntämiseen. Tälläinen hautomakone on etenkin aloittelijalle yleensä paras valinta.

Haudonnan onnistumisen kannalta on tärkeää valita jo heti alkuun laadukas kone. Asiaan perehtymättömät saattavat sortua säästämään tässä kohtaa ja hankkivat ns. "kiinakoneen", jotka puhuttavat paljon kanapiireissä. Tälläiset hautomakoneet ovat kyllä edullisia, mutta niillä on vaikea saada mitään elävää aikaiseksi (johtuen siitä että koneissa lämmöt ja kosteudet heittelevät) ja haudontakokeilut saattavat mennä jo eläinrääkkäyksenkin puolelle. Asiallisia nettikauppoja hautomakoneen hankintaan on mm. Hautomakone.fiKotieläintarvike.fi sekä Siltajoen Siilo. Kuten valikoimaa selaamalla voi huomata, täytyy hyvästä koneesta olla valmis maksamaan muutama satanen.

Hautomakoneen hankinta omaksi on kannattavaa silloin kun tietää että hautomista tulee harrastettua useampaan otteeen. Jos taas heti alussa on selvää että hautominen jää yhteen kertaan, on mahdollisuutena vuokrata kone haudonnan ajaksi käyttöön. Harvalla kanailijalla on hautomakone jatkuvasti käytössä, jote varmasti löytyy joku joka on omaa konettaan valmis muutamaksi viikoksi lainaamaan.


Siitosmunien hankinta
Munia haudontaa varten voi kerätä omasta parvesta, edellyttäen tietenkin että parveen kuuluu toimiva kukko ja parvi on muutenkin sellainen jota haluaa lisätä. Siitosmunat voi myös ostaa muualta, jos toiveena on saada uusia rotuja tai muuten uutta verta parveen. Moni myyjä on valmis postittamaankin munia ja vaikka se saattaa hieman hurjalta kuulostaakin, kulkevat muvat yleisesti ihan ongelmitta postissa. Munien itävyydessä voi kuitenkin olla pientä laskua mikäli ne postin välityksellä kulkevat, joten mahdollisuuksien mukaan kannattaa suosia muita tapoja. Siitosmunien hinnat vaihtelevat yleensä noin 1-5€ välillä kappaleelta, lajista/rodusta riippuen.

Kuten hautomakoneenkin kohdalla, ei siitosmuniakaan kannata ihan keneltä tahansa hankkia. Emoparven laatu ja hoito vaikuttaa luonnollisesti myös munien ja niistä kuoriutuvien tipujen laatuun. Valitettavasti niin valmiita lintuja, kuin myös siitosmunia myy sellaisetkin henkilöt, joilta olisi parasta jättää eläimet hankkimatta. Hyväksi havaittu ja luotettava taho siitosmunien (maatiaiskana) hankintaan on Ellun kanat ja munat, mutta paljon löytyy myös vastuullisia harrastajia joilta voi hyvillä mielin koneen täytettä ostaa. Etenkin kalliimpien munien kohdalla kannattaa niitä ostaa vain sellaiselta myyjältä, joka on testihautonut munia ja tietää että ne varmasti hyvin itävät.

Kanat (ja lähes poikkeuksetta muutkin kotieläiminä pidettävät linnut) ovat parvilintuja, joten tipuvaiheessakin niitä tulisi olla vähintään pieni porukka. Tämä täytyy muistaa huomioida haudonnassa ja varmistaa että tipuja on odotettavissa useampia. Vain paria munaa ei kannata kerralla laittaa hautumaan, sillä kaikki munat eivät aina lähde itämään ja osa saattaa myös mennä kesken haudonnan edetessä. Jos haudottavia munia on vain muutama, on varaana että tipuja tulee vain yksi.

Jonkinlainen muoti-ilmiö on hautoa tipuja kaupan luomumunista, joista saattaa hyvällä tuurilla tipun tai pari saada. Tämä on ihan ok, kunhan muistaa tässäkin että tipulla tulisi olla kavereita. Jos kaupan munia haluaa kokeilla hautoa, olisi hyvä samaan aikaan laittaa koneeseen myös sellaisia laadukkaita siitosmunia, joista varmasti on tipuja tulossa.

Siitosmunat omasta parvesta
Mikäli haudottavat munat kerätään omasta lintuparvesta, niitä tulee säilyttää tietyissä olosuhteissa hyvän itävyyden takaamiseksi. Munia säilytetään terävä puoli alaspäin, n. 5-15 plussa asteen lämpötilassa. Lisäksi munia pitäisi kääntää kyljeltä toiselle pari kertaa päivässä. Vaikka melko vanhoistakin munista voi tipujen hautominen vielä onnistua, niin paras lopputulos tulee kun haudottavat munat ovat korkeintaan kaksi viikkoa vanhoja.

Siitosmunat säilytetään kennossa, terävä puoli alaspäin. Kennon säilytysasento on vino ja kallistusta vaihdetaan kyljeltä toiselle pari kertaa päivässä, jolla saadaan tarpeellinen kääntäminen hoidettua.

Ennen haudontaa
Ennen haudonnan aloittamista tarkastetaan että hautomakone varmasti toimii. Osa tykkää käyttää konetta päivän tai pari jo ennen varsinaisen haudonnan alkamista ja erillisillä mittareilla varmistaa että lämpö ja kosteus pysyy halutulla tasolla. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja kun on investoinut laadukkaaseen hautomakoneeseen, voi aika hyvin luottaa että lämpötila on oikea.

Eri lintujen välillä on eroja hautomisen kestossa, sekä myös sopivan kosteuden määrässä. Kananmunia haudotaan 21 päivää, mutta esim. ankalla aika on viikon pidempi. Hautomiseen liittyvistä yksityiskohdista on tietenkin otettava selvää ennen haudontaa, etenkin silloin jos haudottava lintulaji ei ole itselle ennestään tuttu. Optimaalisten olosuhteiden takaamiseksi olisi parasta hautoa koneessa kerralla vain yhtä lajia ja laittaa kaikki munat koneeseen samaan aikaan. Tällön kosteus ja lämpötila on mahdollista pitää juuri tietylle lajille sopivana, eikä niissä tapahdu heittoja haudonnan aikana.

Haudonnan aikana
Haudonnan aikana munia tulee kääntää kyljeltä toiselle vähintään kaksi kertaa päivässä, mieluiten kuitenkin useamminkin. Hienoimmat hautomakoneet hoitavat kääntelyn automaattisesti itse, mutta joissakin koneissa kääntely jää ihmisen vastuulle. Parhaimpia ovat koneet, joissa kääntäminen tapahtuu koneen ulkopuolelle sijoitetun vivun yms. avulla. Tällöin konetta ei tarvitse avata kääntelyn ajaksi ja lämpö sekä kosteus pysyy sen sisällä tasaisena. Mikäli kääntely vaatii hautomakoneen avaamisen, on hyvä jättää kääntelyn määrä minimiin. Kääntäminen lopetetaan kolme päivää ennen odotettua kuoriutumispäivää (kääntäjällä varustetut koneet osaavat tämän tehdä yleensä automaattisesti).

Joissakin hautomakonemalleissa munat saattavat olla toisistaan erotettuina väliseinien avulla, jotka poistetaan siinä vaiheessa kun kääntelykin lopetetaan. Tällöin tipuilla on enemmän tilaa kuoriutumiseen.

Sopiva kosteus pidetään koneessa lisäämällä siihen vettä pitkin haudontaa. Jokaisella hautomakoneella on omat systeeminsä veden lisäämisen suhteen, jotka selviää käyttöohjeisiin tutustumalla.


Munien läpivalaisu
Noin kolmannesta haudontapäivästä lähtien munista voi läpivalaisemalla nähdä ovatko ne lähteneet kehittyään. Läpivalaisu ei ole vaikeaa ja se on ihan hyvä tehdä, jotta ei turhaan tyhjiä munia haudo montaa viikkoa. Samalla osaa myös varautua tuloillaan olevien tipujen määrään ja esim. sopia tipuvaihdoista jonkun toisen kanssa, mikäli näyttää että tipuja on tulossa vain yksi.

Läpivalaisu onnistuu hyvin esim. kännykän lampulla pimeässä huoneessa. Kehittymään lähteneissä munissa näkyy aluksi pieni "hämähäkki", joka haudonnan edetessä leviää. Loppuvaiheessa muna näkyy läpivalaistessa lähes kokonaan mustana, tylpän pään ilmataskua lukuun ottamatta. Helpointa läpivalaisu on vaaleakuorisissa munissa, kun taas tummakuoriset tai kirjavat voivat olla haasteellisempia. Mikäli läpivalaistessa ei pääse selvyyteen onko munassa elämää, ei auta kuin odottaa haudonnan loppuun asti ja katsoa tuleeko tipua vai ei.

Kuoriutuminen
Haudonta-ajassa saattaa välillä olla pientä heittoa suuntaan tai toiseen, joten tipujen asumus kannattaa laittaa valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen odotettua kuoriutumispäivää. Eri lintulajeilla on jälleen hieman erilaisia vaatimuksia tipuajan hoidon suhteen, mutta niistä en kuitenkaan tässä postauksessa tarkemmin kerro. Mahdollisesti jossain kohtaa teen aiheesta kokonaan oman postauksensa. Oikeanlaiseen hoitoon tulee luonnollisestikin perehtyä jo etukäteen, ennen haudonnan aloittamista.

Kuoriutuminen alkaa pienellä reiällä kuoressa ja tässä vaiheessa saattaa olla tarpeen nostaa koneen kosteusprosenttia helpon kuoriutumisen takaamiseksi. Asian kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä liiallisella kosteudella saa vahikoa aikaiseksi. Kuoriutuvat/kuoriutuneet tiput nostavat nekin itsessään kosteuden määrää koneessa, joten aina kosteuden lisääminen ei ole tarpeen.

Itse kuoriutumisen kestossa on vaihtelua lajien välillä. Esim. viiriäiset on melko nopeita asian suhteen ja tipu saattaa joskus olla hyvinkin pian ulkona kuorestaan ensimmäisen särön ilmestymisen jälkeen. Kanoilla taas on ihan normaalia että kuoriutumiseen menee päivä-pari. Tipujen on parasta antaa itse rauhassa tulla ulos kuoresta, eikä niitä pidä turhaan mennä auttamaan. Tasaisten olosuhteiden takaamiseksi hautomakonetta ei tulisi myöskään aukoa turhaan kuoriutumisen aikana. Kuoriutumisen jälkeen tipujen on hyvä antaa kuivua ensin koneessa rauhassa eli niitä ei ole kiire siirtää varsinaiseen asumukseen. Ruskuaispussista saamallaan ravinnolla tipu pärjää ensimmäisen vuorokauden, joten ruokaakaan ei ole kiire saada.