Sivut

lauantai 16. marraskuuta 2019

Jauhomatojen kasvatus


Jauhomato on yksi yleisimmistä ruokaeläimistä. Ne sopivat syötettäviksi monille eri eläimille mm. liskoille, linnuille ja eläinproteiinia tarvitseville jyrsijöille. Jauhomatojen saatavuus eläinkaupoista on yleensä hyvä ja hinnatkin ovat melko edulliset, mutta halutessaan voi laittaa myös itse matofarmin pystyyn, jolloin matoja ei tarvitse erikseen mistään ostaa. Matojen kasvatus on helppoa, eikä päivittäiseen perushoitoon mene montaa minuuttia.

Jauhomato ei itsessään ole mikään ötökkälaji, vaan kyseessä on jauhopukki kovakuoriaisen toukka. Täysikasvuinen mato koteloituu ja jonkin ajan kuluttua kotelosta putkahtaa kovakuoriainen, jotka sitten munivat uuden sukupolven alulle. Matojen kehityksen nopeus riippuu paljolti lämpötilasta. Lämpimässä sukupolvien kiertokulku on nopeampi kuin viileässä. Optimaalisin lämpötila on n. 27 astetta. Tavallinen huoneenlämpökin kuitenkin riittää hyvin, silloin kehitys on vain hitaampaa. Jos madot koteloituvat liian nopealla tahdilla ennen kuin niitä ehditään ruokaeläiminä hyödyntää, voi madot siirtää jääkaappiin asumaan. Tällöin ne täytyy kuitenkin ottaa säännöllisesti huoneenlämpöön syömään, sillä viileässä ne eivät välttämättä syö mitään eikä elinikäkään ole silloin pitkä.

Nimensä mukaisesti jauhomatojen kasvatusalustana käytetään jauhoa ja hiutaleita. Netistä löytyy tarkkojakin reseptejä kasvatusalustan luomiseen, mutta käytännössä voi käyttää ihan sitä mitä kaapissa sattuu olemaan. Tärkeää kuitenkin on että seos on riittävän ilmavaa, eli mielellään hiutalepainotteista. Kuiva-aineen lisäksi tarjolla tulee olla hieman vihanneksia yms. joista ötökät saavat tarvitsemansa nesteen. Madot ovat yllättävän hyvällä ruokahalulla varustettuja ja esim. salaatinlehti katoaa hetkessä. Kovakuoriaiset eivät yhtä suuria määriä syö. Kotelot taas eivät tietenkään ruokaa tarvitse.

Madot eivät kiipeile eivätkä kovakuoriaiset lennä, joten asunnoksi kelpaa mikä tahansa matalareunainenkin astia. Kantta ei myöskään tarvitse olla. Kasvatusastian koko suhteutetaan ötököiden määrää. Jos asukkaita on paljon, on asunnonkin hyvä olla isompi kuin pienemmällä populaatiolla.

Kasvatuksen suhteen on olemassa erilaisia toimintamalleja. Kaikkien kolmen kehitysvaiheen voi antaa olla yhdessä jolloin ei monen eri purkin kanssa tarvitse säätää. Kannattavaa on kuitenkin ainakin kotelovaiheessa olevat ötökät siirtää erilleen muista, sillä muuten ne saattavat joutua eri kehitysvaiheessa olevien lajitoveriensa ruuaksi. Itsellä madot asuvat omassa purkissaan ja koteloituneet ötökät kerään omaan erilliseen rasiaan odottamaan kuoriutumista. Koteloista ulos tulleet kovakuoriaiset siirrän kolmanteen astiaan, jossa saavat olla niin kauan kunnes pohjamateriaalissa alkaa näkyä uusia pikkumatoja. Pohjamateriaalin matovauvoineen voi tässä kohtaa kipata isompien matojen sekaan ja kovakuoriaiset siirtää uudelle kasvualustalle munimaan.

Vaalea vastakuoriutunut jauhopukki sekä ruskea jo hieman vanhempi yksilö
koteloita
Kehitysvaiheet

Toukka
Munasta kuoriuduttuaan jauhomato on hyvin pieni ja vaikea nähdä. Nahanluontien myötä mato kasvaa hiljalleen ja täysikasvuisena se on n. kolmen sentin mittainen. Toukkavaiheen pituus riippuu lämpötilasta. Sopivassa lämpötilassa mato voi kasvaa täysikasvuiseksi ja koteloitua kuudessa viikossa, kun kylmässä siihen voi mennä vuosikin. Kasvatukseen käytettävät madot on siis hyvä pitää lämpimässä, kun taas ruokatarkoitukseen pidettävät viileässä (kuten vaikka siellä jääkaapissa).

Kotelo
Tuore kotelo on vaalea, alienimainen otus. Vanhemmalla kotelolla väri alkaa muuttua ruskeamman sävyiseksi. Koteloiden voi nähdä välillä sätkivän, mutta yleisesti ovat melko liikkumattomia ja kuolleen oloisia. Varsinaista hoitoa kotelot eivät tarvitse, sillä tässä kohtaa ne eivät vaadi ruokaa tai pohjamateriaalia. Nopeimmillaan kotelovaihe voi kestää alle viikon, hitaimmillaan puolikin vuotta. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa jälleen kerran lämpötila.

Kovakuoriainen
Vastakuoriutunut jauhopukki on vaalea, mutta väri alkaa nopeasti tummua. Sukukypsä jauhopukki on musta tai hyvin tumman ruskea. Noin parin viikon sisällä kuoriutumisestaan jauhopukkinaaraat alkavat munia. Jauhopukkien elinikä on n. 2-3 kk, jonka aikana naaraat ehtivät munia joitain satoja munia. Uusi sukupolvi kuoriutuu viikon-parin sisällä muninnasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)