Sivut

lauantai 17. elokuuta 2019

Kanien papereista ja kasvattajanimistä (uudistettu versio)


Seurailen melko aktiivisesti bloggerin tilastoja mm. sen suhteen, mitkä postaukset blogissa ovat niitä suosituimpia (eli mitkä saavat viikosta toiseen useita katsomiskertoja). Yksi tälläisistä postauksista on 2015 vuonna julkaistu "Kanien papereista ja kasvattajanimistä". Olen muutamia vanhoja suosittuja postauksia jo uudistanutkin ja nyt olisi tuon kyseisen postauksen vuoro. Kun aihe tuntuu monia kiinnostavan (tuo postaus tulee luultavasti monelle vastaan googlen kautta), niin ajattelin tästä aiheesta vielä kirjoittaa uuden parannellun postauksen. Vanha saa kyllä sekin jäädä edelleen luettavaksi

Rotukani vai risteytys?
Kanien kohdalla on melko hankala määritellä missä menee rotukanin ja risteytyksen raja, sillä kanien kasvatus on huomattavasti vapaampaa mm. koiriin verrattuna. Jos kasvatat jotakin tiettyä kanirotua, mutta kaipaat rotuun vaikkapa uutta väriä, on ihan ok risteyttää väliin aivan toista rotua. Muutaman sukupolven päästä kanit voidaan katsoa jälleen puhdasrotuisiksi (edellyttäen että ne muistuttavat siinä kohtaa alkuperäistä kasvatusrotua). 

Varsinaisiksi rotukaneiksi voidaan kutsua niitä kaneja, joilla on suku tiedossa ja josta löytyy tietenkin  vain sitä yhtä rotua. Jos taas suvusta ei ole tietoa, on kani risteytykseksi luokiteltava. Kani saattaa näyttää jonkun tietyn rodun edustajalta, mutta koska suvusta ei varmuutta ole, ei voida myöskään sanoa varmaksi että se puhdasrotuinen olisi. Mielenkiintoisen tästä määritelmästä kuitenkin tekee se, että ulkomuotoluokkaan (joka on rotukaneille avoin) on periaatteessa mahdollista viedä mikä tahansa kani näytille. Riittää että kani on ulkonäöltään jonkin rodun mukainen (ja omistaa vaadittavat tatuoinnit). Jos siis kaksi risteytyskania saa erehdyttävästi kääpiöluppaa muistuttavan jälkeläisen, ei mikään estä ilmoittamasta tätä jälkeläistä ulkomuotoluokkaan kääpiöluppana.

Jotkin kanirodut ovat ulkomuodoltaan täysin samanlaisia ja ne eroavat toisistaan ainoastaan värin suhteen. Tälläisiä rotuja voidaan risteyttää keskenään ja poikasen väri määrittelee sen mikä sen roduksi merkitään. Tällöin samaan poikueeseen voi syntyä tavallaan kahta eri rotua.

Kanille paperit
Ihan jokaiselle kanille on mahdollista tehdä paperit. Sillä ei siis ole merkitystä onko kyseessä rotukani vai risteytys, eikä myöskään sillä onko kasvattaja virallinen vai epävirallinen. Mainitut asiat vaikuttavat ainoastaan siihen minkälaiset paperit kanille voi tehdä, mahdollisuuksia kun on useita. Papereista selviää yleensä kanin perustiedot, sukutaulu ja kasvattajan tiedot. Nämä kaikki on uudelle omistajalle hyödyllisiä tietoja ja siksi jokaiselle kanille olisikin suositeltavaa tehdä jonkinlaiset paperit myyntihetkellä mukaan. Hyvällä tuurilla paperit kulkevat kanin mukana myös silloin jos se myöhemmin vaihtaa kotia uudelleen ja näin uusikin omistaja saa kanin perustiedot ja erityisesti kasvattajan tiedot, mikäli kasvattajaan haluaa olla yhteydessä. Jos kanille ei ole alunperinkään minkäänlaisia papereita tehty, voi tiedot helposti painua unohduksiin ajan kuluessa. Paperilla niillä on parempi mahdollisuus säilyä tallessa, kuin vaikka vanhassa sähköpostikeskustelussa. Tämä toki edellyttää sitä, että kanin ostaja arvotaa papereita eikä käytä niitä nuotion sytykkeenä.

Monesti luullaan että papereilla on yhteys näyttelyissä käymiseen, eikä paperiton kani pääsisi näyttelyihin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä papereita ei näyttelyissä katsota. Ne ovat tarpeelliset ainoastaan silloin jos kani rekisteröidään. Kasvattajat eivät yleensä tee varsinaisia papereita kotiin jääville kasvateilleen, eli hyvinkin moni kanilan kaneista voi olla vailla konkreettisia papereita.

Kanin rekisteröiminen
Monella eläinlajilla paperillinen eläin tarkoittaa rekisteröityä eläintä. Kaneilla asia ei kuitenkaan mene niin ja tämä aiheuttaakin välillä hämmennystä etenkin uusissa kaninomistajissa. Kaneja ei rekisteröidä mitenkään rutiininomaisesti, vaan homma on täysin vapaaehtoista. Suomessa kaneja rekisteröi Suomen kaniyhdistys ja rekisteröinti edellyttää että kanilla on kyseisen yhdistyksen paperit. Mikäli kanin kasvattaja ei siis ole Suomen kaniyhdistyksen jäsen, eikä näin ollen saa käyttää yhdistyksen sukutaulupohjaa, ei hänen kasvattejaan voi myöskään rekisteröidä. Rekisteröintihetkellä kanin tulee olla vähintään 4kk ikäinen, eli luovutusikäiset poikaset eivät voi koskaan olla valmiiksi rekisteröityjä.

Suomen kaniyhdistyksen alaisten virallisten kasvattajien on rekisteröitävä vähintään yksi kasvatti vuodessa pysyäkseen kasvattajalistalla. Muuten rekisteröinti ei ole mitenkään pakollista ja monet rotukanit ovatkin rekisteröimättömiä. Kantakirja ei ole missään julkisesti nähtävillä (vertaa esim. KoiraNet tai Heppa-järjestelmä), jonka vuoksi osa kasvattajista pitääkin rekisteröintiä täysin turhana.


Mistä sukutaulupohja?
Erilaisia valmiita, kaikkien käytössä olevia sukutaulupohjia on netissä useampia. Lisäksi yhdistykset voivat tarjota pohjia, jotka on ainoastaan kyseisen yhdistyksen jäsenten/kasvattajien käytettävissä.

Suomen kaniyhdistyksen paperit/rekisteröintitodistus
SKY:n sukutaulupohja on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille, riippumatta siitä onko kyseessä nimellinen kasvattaja vai normaali jäsen. Sukutaulupohja ei ole missään suoraan kopioitavissa, vaan se tulee pyytää sähköpostitse. Paperin nimi on hieman hämäävästi rekisteröintitodistus, vaikka paperi vielä itsessään ei tee kanista rekisteröityä. Se ainoastaan tarjoaa mahdollisuuden rekisteröintiin. Kuten yllä jo mainitsinkin, millään muulla paperilla ei kania voi rekisteröidä. Rekisteröinnin yhteydessä paperin alalaidassa olevat rekisteröintiin liittyvät kohdat täytetään. Jos nämä kohdat on siis paperissa tyhjät, ei kania ole rekisteröity. SKY:n sukutaulu annetaan kanin mukana aina kahtena kappaleena, sillä rekisteröinti edellyttää tätä.

Lemmikkikanin tiedot
SKY:n sivujen lomakkeista löytyy kaikkien käytössä oleva "Lemmikkikanin tiedot" sukutaulupohja. Tämä sopii käytettäväksi niin rotukaneilla kuin risteytyksillä. Lemmikkitasoisille rotukaneilla onkin suositeltavaa käyttää virallisen sukutaulupohjan sijasta tätä, sillä ne eivät virallisilla papereilla mitään tee. Näin myös ostaja ymmärtää paremmin että kani todellakin on lemmikkitasoinen, eikä se sovellu ulkomuotonäyttelyihin.

Kaniinkasvattajien sukutaulu
Kaniininkasvattajat tarjoavat sivuillaan oman sukutaulupohjansa, joka soveltuu käytettäväksi rotukaneilla ja risteytyksillä. Sukutaulu on kaikkien vapaasti käytettävissä, vaikkakin mielekkäintä sitä on ehkä käyttää jos kuuluu Kaniininkasvattajiin.

Lemmikkikanin sukutaulu
Muiden isompien yhdistysten tavoin myös Lemmikkikaneilla on oma sukutaulupohjansa. Tämäkin sopii sekä rotukaneille että risteytyksille ja on kaikkien käytettävissä.

Oma sukutaulupohja
Jos tarjolla olevista valmiista sukutaulupohjista ei löydy mieleistä, on mahdollista tehdä pohja itse. Tähän ratkaisuun olen päätynyt itsekin, sillä valmiit pohjat eivät ole aina kovin kauniita ja niiden kanssa oli paljon taistelua että ne sain tekstinkäsittelyohjelmissa toimimaan. Itse tehtyyn pohjaan saa lisäksi juuri ne tiedot esille kuin parhaaksi näkee.

Kasvattajanimi käyttöön
Kasvattien nimeen liitettävä kasvattajanimi on mahdollista hakea Suomen Kaniyhdistyksen tai Kaniininkasvattajien kautta. Kummallakin yhdistyksellä on omat vaatimuksensa, jotka nimen saadakseen on täytettävä. Kaniininkasvattajilla vaatimukset ovat helpommat täyttää ja moni kasvattaja päätyykiin hakemaan nimeä ensin Kaniininkasvattajien kautta ja vasta myöhemmin Kaniyhdistykseltä. Kasvattajanimen saadakseen kasvatuksen pitää keskittyä johonkin rotuun/rotuihin, eli risteytyksille sitä ei myönnetä. Toki nimeä saa risteytyksilläkin käyttää, mikäli niitä satunnaisesti rotukanipoikueiden joukkoon syntyy.

Risteytyskaneille ei virallista kasvattajanimeä ole mahdollista mistään saada, vaan ainoa mahdollisuus on ottaa nimi epävirallisesti ja omatoimisesti käyttöön. Vaikka nimeä ei tällöin mikään yhdistys myönnäkään, on syytä ennen nimen valintaa tutustua yhdistysten kasvattajanimi sääntöihin ja pyrkiä noudattamaan niitä. Tärkeimpänä seikkana on välttää samaa tai samankaltaista nimeä joka on jo jollakin muulla kasvattajalla käytössä (koskee kanien lisäksi myös muita eläimiä). Poikkeuksen epävirallisiin risteytysten kasvattajanimiin tekee esteristeytykset, joille on mahdollista hakea virallista kasvattajanimeä Suomen Kanihyppääjien kautta. Myönnettyjä nimiä on kuitenkin vasta muutamia ja suurimmalla osalla estekanikasvattajistakin on epävirallinen nimi käytössä.

Periaatteessaa mikään ei estä käyttämästä epävirallista kasvattajanimeä myöskään rotukaneilla (ja joidenkin tiedän sellaista käyttävänkin), mutta tämä ei kuitenkaan ole kovin suositeltavaa, sillä ulkopuolisen on hankala tietää onko kyseessä virallinen vai epävirallinen kasvattajanimi. Sekaannusten välttämiseksi rotukaneilla on syytä käyttää vain virallisia kasvattajanimiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)