Sivut

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Nuoret pojat

Freakshow's Smirnoff "Yoda"



Freakshow's Åkerman "Ookke"



Freakshow's Komatsu "Oreo"



Kevään poikueista (ja luultavasti ylipäätään tämän vuoden poikueista) kotiin jäi kolme upeaa kanipoikaa. Yksi Saagan poikueesta ja kaksi Rinjan poikueesta. Ihan näin montaa urosta ei olisi välttämättä ollut tarvetta kotiin jättää, mutta ei näin hienoja poikia viitsi poiskaan antaa. Kolmikko elelee tällä hetkellä yhdessä ja luultavasti yhteiselo tulee sujumaankin koko kesän. Syksyllä pääsevät sitten omiin yksiöihinsä, kun tulee aika siirtyä ulkoa sisätiloihin.

Saagan chinchilla poika sai kutsumanimekseen Yoda. Tykkään nimistä joissa on y ja muutenkin nimi on oikein nätti. Yoda tuntuu muutenkin olevan suosittu nimi pupuilla, sillä useampikin maailmalle lähtenyt kasvatti on saanut kutsumanimekseen samaisen nimen. Rinjan pojat taas tunnetaan nimillä Ookke ja Oreo. Näistä ensin mainitulle mietin ensin nimeä Åke, mutta koska tuo ruotsalainen kirjoitusasu on aivan kamala, päädyin suomalaisempaan muotoon. Ja sopiihan se myös hyvin velipojan nimen kanssa yhteen, kun kumpikin oolla alkaa. Oreolle oli toisena nimivaihtoehtona Kooma (joka olisi ollut virallisesta nimestä johdettu), mutta pojan väri huomioon ottaen Oreo on sopivampi nimi. Löytyyhän kanilasta myös Domino, joten täytyy Oriokin olla edustettuna.

Poikien lisäksi tuli kuvattua myös kevään poikueista kotiin jääneitä tyttöjä, joista on tulossa niistäkin kuvia piakkoin!

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Vuoden viimeiset kanipoikueet


Tällä viikolla syntyivät vuoden viimeiset kanipoikueet. Tiistaina Mysti sai viisi poikasta, jotka ovat kaikki edelleen hyvissä voimissa. Mystin kohdalla olin jo suunnitellut poikueen jättämistä välistä (muista kuin kanista johtuvista syistä), mutta koska sen veli Jekku ei saanutkaan sille suunniteltua poikuetta, ajattelin kuitenkin teettää Mystillä poikueen. Isäksi poikueelle valikoitui Yeti. Kyseinen poika oli muutenkin Mystille hyvä valinta, mutta lisäksi sitä käyttämällä oli mahdollisuus saada japanilainen x-kirjava, jota monet vuodet olen jo havitellut. Värien suhteen ei syntynyt kuitenkaan oikein mitään toivottua, ei siis myöskään sitä japsia. Pesässä kasvaa musta, luonnonharmaa, luonnonharmaa x-kirjava, mysteerivalkoinen ja "luonnonmadagaskar". Jälkimmäinen on siis oikeasti luonnonkeltainen, mutta menisi täysin mada otterista (jos siis sellainen olisi geneettisesti mahdollista syntyä). Valkoinen on myös kiinnostava värinsä suhteen. Todennäköisesti se on granne tai valkoinen ps, mutt myös sisnisilmäiseen valkoiseen olisi pieni mahdollisuus.

Keskiviikkona oli Rohinan vuoro saada vauvoja ja sille syntyi poikasia kahdeksan. Elossa näistä on vielä seitsemän. Rohinan poikasten isä on Bamse, eli vahvasti luppasukuisia ovat ja mahdollisesti tulevat luppakorvat saamaan. Väreinä poikueessa on musta viittakuvio, kaksi luonnonkeltaista (nämäkin sävyä "luonnonmadagaskar", isabella, luonnonsininen, luonnonsininen viittakuvio ja sininen viittakuvio. Ihanaa saada välillä poikueisiin ihan kunnon viittojakin, yleensä kun kuviolliset kanit ovat jättäneet itseään paljon huonompaa kuviota. Sinisiä viittoja/perhosia olen myös toivonut jo pitkään ja tässä niitä olisi kaksi!


perjantai 21. kesäkuuta 2019

Vanhat tutut ja uudet tulokkaat





Yllä olevissa kuvissa esiintyy kananuoriso, eli kuusi huhtikuun lopulla kuoriutunutta maatiaista. Kuten olenkin jo aiemmin kirjoitellut, on näissä siis yksi kukko ja viisi kanaa. Eli kiva pieni nuorisoparvi. Kunhan saavat ensin vähän vielä lisää kokoa, voi tätäkin porukkaa päästää vapaaksi ulkoilemaan.

Alempana onkin sitten kuvia tällä viikolla kuoriutuneista uusista tuttavuuksista. Maanantaina helmikananmunista putkahti kolme pirteää tipua. Munia oli koneessa vielä viisi, mutta niistä kaksi oli taas jostakin syystä kuollut. Kymmenestä munasta siis alkujaan iti seitsemän, mutta vain nämä kolme tipua lopulta saatiin. Tipuista kaksi on riistanvärisiä ja yksi on sinertävänharmaa. Helmikanojen väreistä en sen tarkemmin tiedä, joten on ihan yllätys millaisia nämä aikuisina tulee olemaan.

Tiistaina kuoriutui ensimmäinen cemani tipu, päivän etuajassa. Kekiviikkona muut seurasivat perässä, yhtä luukuun ottamatta joka pääsi munasta ulos vasta eilen. 15 cemanimunasta iti 14 ja näistä loppuun asti kehittyi kymmenen. Tpulaatikossa majailee siis sulassa sovussa kolme helmikanaa ja kymmenen cemania.





sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Ankanpoikaset






Ankkojen haudonta ei kovin kehuttavasti mennyt, sillä isosta kasasta munia oli lopulta tuloksena vain kaksi poikasta. Nämäkin kuoriutuivat hautomakoneessa, jonne osan munista ankkojen alta nappasin. Ensimmäinen poikanen kuoriutui maanantaina ja toinen torstaina. Loput munat joko hajosivat jossain kohtaa haudontaa (kaksi hautojaa oli ilmeisesti vähän liikaa) tai kehittyvät poikaset olivat muuten vaan jostain syystä kuolleet kesken kaiken. Ankat itse eivät nyt siis päässeet poikasia hoitamaan, mutta ehkä ensi kesänä uutta yritystä.

Sukupuolia näistä ei vielä vähään aikaan tiedä, mutta toivottavaa olisi että edes toinen näistä tyttö olisi. Niitä kun parveen tarvittaisiin lisää, jotta sukupuolijakauma olisi parempi. Kaksikko on todella hauskoja tyyppejä ja näistä olisi kiva pitää vielä pitempäänkin sisällä asumassa. Pikkuankat joutuvat kuitenkin pian muuttamaan kanalaan, kun helmikanat ja cemanit alkavat kuoriutua ja tarvitsevat alkukasvatuslaatikon itselleen.

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Negan ja Lucille

u. Freakshow's Negan



n. Freakshow's Lucille




Mytyn kaksoset täyttävät muutaman päivän päästä kahdeksan viikkoa. Kaksikon kuvaaminen jäi varsin vähäiseksi, mutta tässä on nyt vielä viimeiset kuvat kaksikosta yhdessä. Poika näistä muuttaa pian uuteen kotiin ja tyttö jää itselle. Vieroitin poikaset pari päivää sitten eli ne asustelevat nyt kahdestaan. Pojan lähdettyä maailmalle pääsee tyttö liittymään Halman poikasten seuraan, eli yksin ei se joudu olemaan. Myöhemmin kesällä on sitten vuorossa liittyminen muiden kotiin jäävien tyttöjen laumaan. Vielä tässä kohtaa en viitsi pupuja yhdistää, kun kokoeroa löytyy reilusti.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Aikuisten määrä vähenee


Julius Caesar
 "Julius"
19.9.2013 - 3.6.2019

Aikuisten kanien määrä on viime viikkoina vähentynyt useammalla yksilöllä, kun pupuja on lähtenyt kohti uusia koteja. Mukaan mahtuu kuitenkin myös surullisempi poistuminen eli Juliuksen lopetus. Joku voikin muistaa että Juliuksella on viimeiset kolme vuotta ollut hammasvika, joka sai alkunsa tapaturmaisesti. Hampaat ovat kuluneet viasta huolimatta osittain itsekseen ja osittain lyhentämällä. Nyt hampaat alkoivat kuitenkin olla niin huonossa kunnossa (mm. kanin silmät vuosivat välillä, mikä mahdollisesti tarkoitti poskihampaissakin jo olevan vikaa), että Juliuksen oli parempi päästä paremmille porkkanamaille. Hyvään ikään Julius kuitenkin ehti, vaikka puolet elämästä elikin vinoilla hampailla.


Uusiin koteihin on lähtenyt paljon aikuisia pupuja. Yeti, Ronja ja Dessa muuttivat yhdessä kasvatuksesta kiinnostuneelle ihmiselle, jossa kolmikkoa on siis suunnitteilla käyttää kasvatuksessa. Siihen hommaan ovat oikein sopivia, Dessa ja Yeti on jättänyt kivoja jälkeläisiä ja Ronjaakin olisin voinut hyvin kasvatukseen käyttää ellei sen sisko olisi jo päässyt sukua jatkamaan.

Toinen kolmikkona maailmalle lähtenyt porukka on Luppa, Pandora ja Sweety. Nämä lähtivät lemmikkikotiin, jossa jo ennestään oli muutama muu kani. Toivottavasti tytöt sopeutuvat hyvin uuteen kotiin! Viimeisenä vielä Remedy lähti kaverinsa menettäneen pojan kaveriksi. Tyttö on ollut ainakin täällä rauhallinen ja sopeutuvainen muita kaneja kohtaan, joten varmasti ihan hyvin otti uuden kaverin vastaan.


sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Lintujuttuja


Alkuvuosi oli blogissa kanipainotteinen, mutta nyt alkaa lintujenkin kohdalla tapahtua kaikenlaista kiinnostavaa. Kesän mittaa on siis luvassa enemmän juttua niistäkin.

Kuukausi sitten kuoriutuivat vuoden ensimmäiset tiput eli kuusi maatiaista. Tälle kuusikolle kuuluu oikein hyvää ja ovat kasvaneet kovasti. Sukupuolet tipuilla jakautui taas todella hyvin, sillä joukossa näyttäisi olevan yksi kukko (harmaa tipu) ja loput viisi ovatkin sitten kanoja. Luonteeltaan tiput ovat kesyjä ja harmaa kukkotipu sekä yksi mustista kanoista lentääkin mielellään kädelle tai olkapäälle istumaan aina tilaisuuden tullen. Pari ensimmäistä viikkoa tiput olivat hamsterilaatikossa sisällä ja muuttivat sitten tehdashäkkiin kanalaan. Eilen oli jälleen muutto isompaan asuntoon vuorossa ja nyt tipuporukka asuu kanalan pienemmässä osastossa (eli siinä missä viiriäiskukot ja Gustus pupu olivat talven).

Kanatipujen jälkeen kuoriutui joukko viiriäisiä. Viiriäisiä tuli 25 (vaikka laskuvirheen vuoksi pitkään luulinkin niitä olevan yksi vähemmän), mutta kolmella tipuista oli jaloissa vikaa ja ne piti ensimmäisten päivien aikana lopettaa. Lisäksi myöhemmin menehtyi vielä neljäs tipu omia aikojaan. Muutama pienempi joukossa edelleen on, eli on mahdollista että niillekin vielä jotain tapahtuu. Mutta ihan hyvä tulos kyllä, viiriäiset kun tykkäävät tipuina kuolla. Sukupuolia tipuilta alkaa jo vähän näkyä ja ainakin tässä kohtaa vaikuttaisi kanoja olevan hyvin porukassa. Tarkoituksena olisi noita aikuisia viiriäiskanoja korvata näillä uusilla, viiriäiset kun eivät kovin vanhoiksi muni. Vanhemmat viiriäiset saavat siis muuttaa "eläkekotiin" muualle ja näistä nuorista tulee uusia munijoita.


Reilun viikon päästä jännitetään mitä ankanpoikasten kanssa käy, sillä silloin alkaa olla kuoriutuminen käsillä. Aluksi munia hautoi vain Leenu, mutta pian se sai seurakseen myös Liinun. Tytöt ovat olleet tiiviisti pesässä vierekkäin ja tauot ne pitävät yleensä vuorotellen. Pari munaa pääsi haudonnan alussa hajoamaan, joten pesässä on nyt 15 munaa. Nämä olen myös läpivalaissut ja kaikki ovat kehittyneitä. Vähän eriaikaisia ovat kylläkin, koska Liinu muni vielä muutamia uusia munia joukkoon siinä kohtaa kun Leenu oli ensimmäisiä jo vähän aikaa hautonut. Myöhässä olevat munat täytyy siis pelastaa jossain kohtaa hautomakoneeseen, sillä ankat lähtevät luultavasti pois pesästä siinä kohtaa kun ensimmäiset pikkuankat on kuoriutuneet. Voi toki olla että ankat saavat koko haudonnan vielä pilattua lopussa, se kun on ilmeisesti ankoilla aika yleistä ja etenkin kun kaksi hautojaa on samassa pesässä. Sekin mahdollisuus on kyllä harkinnassa, että nappaisi pesästä jo tässä kohtaa muutaman munan loppuhaudontaan koneeseen. Saisi sitten ainakin muutaman poikasen, jos koko juttu epäonnistuu.

Helmikanoja meni hautomakoneeseen jokin aika sitten, ja 7/10 munista lähti lopulta itämään. Valitettavasti yhteen itäneeseen tuli särö, jonka myötä muna piti poistaa koneesta. Kuusi munaa on siis vielä jäljellä ja toivottavasti näistä kaikki selviäisi tipuiksi asti. Tällä viikolla haudontaan pääsi myös cemani munat. Eilen niitä ensimmäistä kertaa läpivalaisin ja suurin osa oli itänyt. Ainostaan pari munaa oli sellaisia missä en mielestäni mitään nähnyt, mutta vielä eivät kuitenkaan poistoon menneet. Parin päivän päästä näkee sitten varmasti montako munaa koneeseen jää. Koska helmikanalla haudonta-aika on pidempi kuin kanalla, tulevat helmarit ja cemanit kuoriutumaan samoihin aikoihin.

Cemaneiden lisäksi laitoin hautumaan myös kuusi Lidlin luomumunaa, mutta tällä kertaa niistä ei yksikään näyttäisi itävän. Aion kyllä kokeilla vielä toisenkin kerran kesän aikana, sillä olisihan se hauska saada toinenkin valkoinen tehokana parveen.