Sivut

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Shit happens again


Ehkä tästä jo kehtaa täälläkin mainita. Kanilaan saatiin nimittäin perinteeksi muodostuneita vahinkopoikasia jo kolmatta vuotta peräkkäin. Syylliset tällä kertaa ovat Saaga, Bianca sekä nyt jo uuteen kotiin muuttanut Söpö. Tulevia poikueita varten järjestelin kanilassa vähän asuintiloja uusiksi ja koska Söpö kerran oli pian lähdössä pois, ajattelin pitää sitä viimeiset päivät kanilan käytävällä, jotta sen oma asunto vapautui muuhun käyttöön. Söpö olikin sitten jotenkin huomannut että tyttönelikon häkin verkko ei yllä ihan ylös asti, vaan yläosassa on pieni rako. Ja sieltähän oli sitten tietenkin pakko tupata kyläreissulle tyttöjen luokse. En kyllä oikein edes tiedä miten iso jättikani on siitä sisään mahtunut tai edes asiaa huomannut, sillä koskaan ennen ei tuosta kohtaa ole kania tullut ulos tai mennyt sisään. Väärällä puolella verkkoa kuitenkin oli ja 2/4 tytöistä oli onnistuneesti astuttu. Ehkä tämä oli pojalta joku viimeinen yritys saada jälkeläisiä, sillä parin päivän päästä se muutti uuteen kotiin jossa sitä odotti myös leikkautus.


Biancasta huomasin hyvin pian käytöksen perusteella että se oli tineeksi tullut, Saagasta taas pääsin varmuuteen vasta vähän ennen synnytystä vatsaa tunnustelemalla. Tytöt olivat järjestäneet vielä sellaisen tempauksen, että ne tekivät vauvat samaan pesään. Poikaset syntyivät viime viikon maanantaina, eli päivää ennen Lupan poikuetta. Pesässä oli neljä tummaa ja neljä vaaleaa poikasta, joiden lisäksi muualta häkistä löytyi vielä yksi kuollut tumma poikanen. Tummat poikaset on kaikki varmuudella Saagan, mutta vaaleat ovatkin hankalampi juttu, ne kun voivat periaatteessa olla kumman vaan. Biancan vatsassa tuntui kuitenkin selvästi useampia poikasia, joten pidän melko varmana että nuo kaikki neljä sen lapsia ovat. Tummia kun kuitenkin oli kaikkineen se viisi, joten Saagakaan tuskin on useampaa tehnyt. Todella hienosti tytöt ovat poikaset kahdestaan hoitaneet. Kumpikin tosiaan käy poikasia imettämässä ja eivät mitään ihan pieniä siitä syystä ole. Kahdeksan oman poikasen lisäksi pesässä kasvaa myös yhdeksäs poikanen, jonka liitin mukaan Lupan poikueesta sen omaa taakkaa helpottaakseen.

Saagan poikasissa on yksi normaali luonnonsininen ja kaksi valkokorvaista sellaista. Neljäs poikanen on mahdollisesti chinchilla valkokorva. Aluksi sen mustaksi katsoin, mutta nyt on harmaantunut niin paljon ettei ihan musta taida ollakaan. Luonnonsinistäkään en ihan varma ole, sillä voivat olla sinichinchillojakin. Nättejä poikasia joka tapauksessa. Sukupuoliltaan ovat kaikki poikia.

Biancalla on kaksi niukkakuvioista mustavalkoista/sinivalkoista japanilaista sekä kaksi valkoista jotka voivat olla granneja tai sitten ihan valkoisia punasilmiä. Valkoisista toinen on poika ja loput kolme poikasta on tyttöjä.

Nämä on kyllä oikein kivan värisiä poikasia ja muutenkin uskon näistä kasvavan hienoja kaneja. Yhdistelmät eivät siis sinällään ole pahoja, en vaan tarkoituksella olisi lähtenyt neitejä jättiuroksella astuttamaan. Saagalla ei ollut tarkoituksena enää poikasia teettää, mutta onneksi se silti ikänsä puolesta on vielä hyvin kykenevä poikasia hoitamaan. Biancan suhteen vahinkopoikue harmittaa vähän sen vuoksi, että sen olin ajatellut kesällä astuttaa Jekulla valkoisten sisnisilmäisten toivossa. Nyt jää kyllä tämä suunnitelma toteuttamatta, sillä en Biancalle enää poikueita halua.


Jotain suunniteltuakin on kanilaan saatu, nimittäin Rinjan pesästä löytyi aamulla kahdeksan pulleaa poikasta. Isänä näillä on Pupu, joten poikasissa on sekä valkokorvia että x-kirjavia (jos tuuri käy joku saattaa olla molempiakin). Mustia ovat pääväriltään suurin osa, mutta on joukossa myös pari madaa. X-kirjavissa oli pari aika upean väristä otusta, eli jälleen saa innolla odottaa poikasten kasvua!

Alkuvuoden poikueisiin on syntynyt niin hienon värisiä poikasia, että vaikeaa tulee olemaan osasta luopua. Varsinkin kun pakko on antaa pois myös niitä kivan värisiä yksilöitä, sillä kaikkia ei voi millään pitää. Lupankin poikueesta haluaisin jättää kotiin jopa kolme poikasta ja pahasti vielä näyttää siltä että olisivat naaraitakin kaikki kolme. Näiden Rinjan lasten kanssa tulee olemaan sama ongelma, sillä en tykkää yhtään myydä valkokorvia tai x-kirjavia. Ne kun on juuri niitä värejä mitä poikueista eniten toivon.



Vuosi sitten tuli tähän aikaan tuskailtua syntyykö kanilaan vielä maaliskuunkaan aikana yhtään poikuetta, sillä kovien pakkasten takia naaraita ei meinannut saada millään tiineiksi. Tämä vuosi on ollut aivan toista luokkaa ja poikasia on syntynyt paljon. Tarkoituksena oli ajoittaa tämän vuoden poikueet alkuvuoteen ja se suunnitelma on onnistunut. Mystille on tulossa vielä poikue myöhemmin keväällä ja sen jälkeen täytyy miettiä jos joku poikue on vielä jatkon kannalta tarpeellista teettää (nuo vahinkovauvat kun hieman muuttivat alkuperäisiä suunnitelmia). Mutta pitkälti alkaa vuoden poikueet siis olla tässä. Kun kesäaikaan ei ole poikasia, on naaraita paljon helpompi asuttaa ulos. Haaveena olisi ostaa iso koiratarha, johon kaikki pikkukaninaaraat pääsisi yhdessä asumaan kesäksi. Poikasten kanssa kun tämäkin olisi hankala toteuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)