Sivut

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Kuinka hyvin toteutui kasvatustavoitteet vuonna 2018?

n. Freakshow's Anya




Todennäköisesti tänä vuonna ei enää poikueita tule syntymään, ellei Dessa sitten innostu vielä vauvoja pyöräyttämään. Poikueita syntyi tänä vuonna kaikkiaan yhdeksän, joista tosin kaksi oli suunnittelemattomia. Muutaman ennakkoon suunnitellun yhdistelmän kohdalla poikasia ei saatu, mutta nämä eivät onneksi olleet kasvatuksen etenemisen kannalta mitenkään pakollisia. Vuosi oli melko haasteellinen tiinehtymisten suhteen, sillä alkuvuosi oli kylmä ja kesä taas todella kuuma. Kummallakin oli vaikutusta kanien lisääntymishalukkuuteen. Lisäksi kesän mittaa tuli useampaan kertaan luettua juttuja joissa tiine emo oli yllättäen menehtynyt (oletettavasti helteestä johtuen), joten ei sitten oikein uskaltanut naaraita astutellakaan. Vaikka kaikki suunnitelmat eivät lopulta toteutuneet, saatiin kanilaan kasvamaan kuitenkin joukko oikein hienoja nuoria.

Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli saada valkokorvien määrää lisättyä. Valkokorvapoikueita syntyi kolme, joissa kaikissa isänä oli Dobby. Naaraat kuitenkin olivat kivan erisukuisia keskenään, eli näistä saa hyvin jatkettua eteenpäin ilman että kaikki ovat suvuiltaan samankaltaisia. Dobby on musta valkokorva, eikä suvun perusteella ollut mahdollista sanoa mitä värejä poika kantaisi. Etukäteen olikin vain tiedossa että mahdollisia värejä olisi musta (otter) ja luonnonharmaa. Mukavasti Dobby sattui kantamaan keltaista ja valkokorviin tuli mainittujen lisäksi myös madagaskaria (myös otterina) ja luonnonkeltaista. Jatkossa värikirjo toivottavasti taas laajenee lisää. Erikoisempana valkokorvaprojektina oli aloitella hopeavalkokorva väriä ja tämäkin lähti hyvin alkuun. Violan poikueeseen syntynyt musta valkokorva Rinja sai jo hyvin hopeaa väriinsä ja kun tyttö joskus astutetaan jälleen hopeaturkkisella uroksella, olisi odotettavissa entistä hopeisempia jälkeläisiä.

Iloisin yllätys poikasten väreissä tapahtui Biancan poikueen kohdalla. Oletin saavani keltamustaa japanilaista, mutta sainkin ruskeasiamsoopeli japanilaista ja ruskeasiamsoopelin x-kirjavan. Rotukaneilla soopelijapsit eivät toivottuja ole, mutta näin risteytysten kohdalla asialla ei ole väliä ja itselle riittää että sain kauan himoitsemani valkoisen japanilaisen. X-kirjava Troy oli sekin oikein toivottu ylläri, sillä Biancan x-kirjavuuden kantajuudesta ei ollut varmaa tietoa. Nyt kun tämän tietää, voi Biancaa käyttää ensi vuonna valkoisen sinisilmäisen aikaan saamiseen.

Hipun poikue oli se, johon niitä sinisilmiä kunnolla tavoittelin ja niitähän myös saatiin! Kotiin jäi valkoinen sinisilmäinen uros ja sininen x-kirjava naaras. Kumpikin lupaavia nuoria. Näiden kahden avulla jatkossa on mahdollista saada taas lisää sinisilmiä.

Suurihopea Roosalle olin alunperin suunnitellut puhdasta hopeapoikuetta, mutta käytin tyttöä kuitekin lopulta risteytyksiin. Eikä tätä ole tarvinnut katua. Paskikseen yhdistettynä Roosa sai aikaan joukon upeita poikasia ja suurihopea osoittautui käyttökelpoiseksi roduksi omassa kasvatuksessa. Poikue oli myös siitä mielenkiintoinen, että yhdellä poikasista oli eri isä kuin muilla. Kaksoisastutusta on pitänyt jo muutaman vuoden ajan kokeilla ja vihdoin tuli sekin testattua. Jatkossa tätä tyyliä tulee varmasti käytettyä lisääkin, kunhan vain sopivia mahdollisuuksia osuu kohdalle. Väriskaala suurihopeilla on melko suppea, joten en odottanut Roosan tai sen siskon Violan kantavan mitään ylimääräistä väriä. Kumpikin tytöistä kuitenkin yllätti periyttämälä keltaista väriä, mikä on aika kiva sattuma kun näillä ei lähisuvussa keltaisia hopeita ole.

Kaikenkaikkiaan poikueet onnistuivat hyvin, mutta jos jostain pitää valittaa niin sukupuolijakauma ei kaikissa poikueisssa mennyt oikein nappiin. Juno ja Bianca tekivät kumpikin pelkkiä uroksia, vaikka kummastakin poikueesta naaraspoikaset olisivat kelvanneet enemmän kuin hyvin. Hipun poikueesta taas toivoin valkoista tyttöä, mutta sain kaksi valkoista poikaa. Näistä johtuen nuorison joukossa on vähän turhan monta urosta. Urokset on toki siitä hyviä, että niillä ei ole "viimeistä käyttöpäivää", vaan sopivat kasvatukseen vanhemmallakin iällä. Naarailla kun ensimmäinen poikue on saatava ulos vuoden tienoilla tai kasvatuskäyttö täytyy unohtaa. Näillä nyt kuitenkin mennään ja ensi vuonna on varmasti luvassa jälleen upeita poikueita. Eihän tässä edes enää montaa kuukautta taukoilla, kun pian saa taas jo astutella ensi vuoden ensimmäisiä naaraita.

u. Freakshow's Freddy Krueger




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)