Sivut

torstai 30. elokuuta 2018

Pois muuttaneita




Kevättalvella tänne palautui jättipoika Toffee, joka oli pissailuillaan aihettanut isoja tuhoja lattioihin eikä siitä johtuen oikein sisäpupuksi soveltunut. Koska poika oli leikattu yrityksenä hillitä pissailua, se pääsi täällä liittymään jättityttöjen porukkaan. Vaikka Toffee komea ja hieno luonteinen poika olikin, aloin heti sen saavuttua etsiskellä pojalle uutta pysyvää kotia muualta. Itselle leikattu uros on hieman turha ja muutenkin jättipupujen määrää on ollut tarkoitus vähentää. Leikatusta pojasta voisi sen sijaan olla jollekin muulle enemmän iloa.

Ihmeen vähän Toffeesta kuitenkin kiinnostuneita oli. Jatkuvasti tunnutaan etsivän puoli-ilmaisia valmiiksi leikattuja poikia, mutta kun sellainen tarjolla olisi ei ketään kiinnosta. Toki Toffeen kohdalla varmasti vaikutti sen iso koko, sekä soveltumattomuus sisäkaniksi. Muutama hyvä kotiehdokas tässä kesän mittaa oli, mutta kummallakin kerralla asia kariutui kotiehdokkaan puolelta. Eilen poika pääsi kuitenkin viimein muuttamaan uuteen kotiin, jossa toivon mukaan saa viettää loppuelämänsä. Toffee pääsi tilaviin oloihin ulos ja tyttöystäväkin oli odottamassa. Hieman yllätyksenä saattaa tosin pojalle tulla uuden kaverin koko, joka on mallia kääpiöluppa.


Toinen uuteen kotiin lähtenyt aikuinen pupu on Dobby, jonka muutosta on kulunut jo muutama viikko. Dobby toimi tänä keväänä kolmen poikueen isänä, eikä kasvatuksen suhteen pojalle olisi tulevaisuudessa enää käyttöä ollut. Pojan luonne oli todella kiva ja ihan hyvin olisin sen voinut itselläkin lemmikkinä pitää, mutta koska sen kolme siskoa jo omassa kanilassa pysyvästi asuu, päätin etsiä pojalle kotia muualta. Kiva koti Dobbylle löytyikin, jossa se tullaan leikkauttamaan ja sen jälkeen pojalle on pari tyttöystävääkin tiedossa.

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Kaakattajat ja kotkottajat


Kesäkuun lopulla laumaan liittynyt ankkanuoriso on ulkonäkönsä suhteen muuttunut paljon. Untuvat ovat saaneet väistyä ja ulkonäkö sekä koko vastaa jo aikuista ankkaa. Riistakirjava poika (joka tietenkin on ainoa joka kuvissa ei näy) on vaihtanut myös päänsä värin ruskeasta tumman vihertäväksi. Riistan lisäksi tupsupää paljastui sekin pojaksi, mutta kaksi nuorempaa on tyttöjä. Ihan hyvä sukupuolijakauma siis saatiin!

Ankat ovat jo jonkin aikaa olleet kaikki yhdessä, mutta kunnollista laumautumista ei ole tapahtunut. Vanha kaksikko viettää mielellään aikaa kahdestaan ja loput neljä omana porukkanaan. Muutamana viime päivänä ankat ovat saaneet olla ensimmäisiä kertoja vapaana pihalla ja silloin kulkevat kyllä kaikki kuusi yhdessä. Varsin hitaasti tuntuvat toisensa hyväksyvän, mutta ompa sentään jotain edistystä tapahtunut.





Kananuoriso kasvaa ja kehittyy sekin silmissä! Piikkiöläiset ja tehokana yhdistyivät samaan porukkaan jo useampi viikko sitten. Vielä jonkin aikaa nuorikot saavat kasvaa kokoa, mutta jossakin kohtaa on yhdistyminen isojen kanojan kanssa samaan porukkaan tiedossa. Vähän kiukkuisia isot kanat ovat poikasille olleet, kun välillä ovat kanalan käytävälle samaan aikaan sattuneet. Jospa sitten osaisivat nätimmin olla, kun poikasilla on kokoa enemmän.



sunnuntai 26. elokuuta 2018

Hippu poikasineen

Hipun poikasten ulkonäkö on ehtinyt muuttua kovasti edellisistä kuvista, joten poikue pääsee nyt vielä viimeistä kertaa näytille. Myös Hipun kohdalla esiintyminen blogissa jää viimeiseksi, sillä neiti muuttaa parin päivän päästä uuteen kotiin yhdessä tyttönsä kanssa. Kotiin poikueesta jää kaksi poikasta ja eiköhän loput kaksi jossakin kohtaa uusiin koteihin muuta.

Kuten kuvista näkyy, on poikasten ulkonäkö menossa leijonaluppamaiseen suuntaan. Ainoastaan poikueen pienin sininen tyttö on enää kokonaan pystykorvainen. Se saattaa jopa tuollaiseksi jäädäkin, mutta eihän sitä tiedä vaikka se vielä yllättäisi ja luppauttaisi korvansa. Jälleen kerran saa innolla odotella kotiin jäävien poikasten kasvua aikuiseksi, sillä nämä tulevat olemaan todella upeita kaneja!



n. Freakshow's Ghoulia Yelps

n. Freakshow's Lagoona Blue

n. Freakshow's Clawdeen Wolf

u. Freakshow's Jackson Jekyll

u. Freakshow's Gillington Webber
Vaikka syksy alkaakin olla jo ovella, eivät nämä suinkaan jää vuoden viimeisiksi poikasiksi. Dessa toivon mukaan on tiine ja tulee ensikuussa saamaan poikueen. Sen jälkeen kanilassa jäädään talvitauolle poikasten suhteen. Hieman muutoksia alunperin suunniteltuihin poikueisiin kevään ja kesän mittaa tuli, mutta kunhan Dessalta vielä saataisin yksi tai kaksi hyvää jälkeläistä kanilaan kasvamaan, niin ihan tyytyväinen olen tilanteeseen. Ensi vuonna jatketaan sitten siitä mihin tänä vuonna jäätiin.

lauantai 25. elokuuta 2018

Kaksi koditonta

Muutaman päivän päästä tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun jättien ulkotarhaan syntyi kaksi vähemmän toivottua poikuetta. Syypää näihin oli Justus, joka on sittemmin siirtynyt paremmille porkkanamaille (ei sentään kuitenkaan näistä poikueista johtuen). Osa syntyneistä poikasista löysi kodit, mutta kaksi poikaa etsii edelleen omaa asuinpaikkaa. Näistä tuli hiljattain otettua uusia kuviakin myynti-ilmoituksia varten, joten miksei näitä voisi blogiinkin näytille laittaa.

u. Not Tomorrow Yet



Ranskanluppa Riona sai yhdeksän poikasta, joista lopulta kuitenkin vain kolme jäi henkiin. Neljä poikaista menehtyi jo aivan pieninä ja kaksi vielä lähellä luovutusikää. Viime kesä ja syksy oli sateiden takia haastavaa aikaa ulkokaneille ja monilla oli ongelmaa poikaskuolleisuuden kanssa. Näihinkin luultavasti pääsi joku pöpö iskemään kun kaksi poikasta suhteellisen vanhana menehtyi.

Kolmesta poikasesta kaksi tyttöä pääsi uusiin koteihin, mutta pojasta ei kukaan ollut kiinnostunut. Vuodessa pojasta on kasvanut komea luppakorva. Vielä keväällä sillä oli pystyt korvat, mutta kesän helteiden aikana se päätti ryhtyä lupaksi ja siitä asti korvat ovat olleet maata kohti. Ihan täydelliset lupat ne eivät kuitenkaan ole, sillä hermostuessaan poika saa korvat pystyynkin.

u. Deepwater Horizon



Toisen poikueen emänä toimi Jättis, sekin jo Justuksen tavoin paremmille porkkanamaille siirtynyt. Jättiksellekin tuli iso poikue, mutta synnytyksen kanssa oli kaiketi ollut ongelmia, sillä vain yksi poikanen oli päätynyt pesään asti. Muut olivat ympäri tarhaa kuolleina.

Tästäkään pojasta ei kukaan ollut kiinnostunut. Talven se asusteli yhdessä Rionan pojan ja Dobbyn kanssa, mutta kevään tullun joutui muuttamaan omaan yksiöön poikien aikuistuessa. Ulkonäöltän poika on varsin hauska. Rakenteeltaan se on belgianjättimäinen, mutta muhkealla tukalla ja pienemmillä korvilla varustettuna. Olen tainnut aiemminkin jo harmitella, että tälläinen uros kelpaisi kyllä hyvin kasvatukseenkin. Värin puolesta en kuitenkaan halua poikaa käyttää.

perjantai 17. elokuuta 2018

Pölypallot

Hipun vauvelit pörhistyvät päivä päivältä ja löytyyhän se nätti harjas myös Biancan poikaselta. Iältään nämä ovat nyt kuusivikkoisia, eli vielä ehtii pörröisyyttä tulla runsaasti lisää ennen luovutusikää. Poikasporukka pääsi eilen kuvattaviksi ja kun nämä kuvat tuli jo tässä kohtaa otettua, niin ehkä sitä vielä kerran täytyy kaikki läpi kuvata ennen kuin osa lähtee maailmalle. Hipun poikueesta jää tosiaan kotosalle toinen valkoisista sek sininen x-kirjava. Toiselle sinisistä on koti jo tiedossa, mutta loput kaksi sekä Biancan poikanen ovat vielä vapaina. Lähiaikoina olisi aika niidenkin alkaa omia koteja etsimään.

Poikaset ovat saaneet myös nimet. Biancan ainokaiselle poikaselle oli helppo keksiä nimi, kun mitään varsinaista teemaa ei yhden poikasen takia tarvitse miettiä. Riittää kun valitsee vain muuten hauskan kuuloisen nimen. Hipun poikasille taas tuli käyttöön jo kauan sitten keksitty (ja sittemmin unohdettu) teema, eli Monster High hahmot. Joskus näihin tuli jossain törmättyä ja todettua että onpas hauskan kuuloisia nimiä.

Biancan poika

u. Freakshow's Hatter Tarrant Hightopp

Hipun viisikko 

n. Freakshow's Clawdeen Wolf

n. Freakshow's Lagoona Blue

u. Freakshow's Jackson Jekyll

n. Freakshow's Ghoulia Yelps

u. Freakshow's Gillington Webber


keskiviikko 15. elokuuta 2018

Puput lähtee Poriin


Viime vuosina on tullut aina yhdet tai kahdet näyttelyt vuodessa käytyä, mikä on ihan sopiva tahti. Kun edellisestä näyttelystä on lähes vuosi aikaa, alkaa unohtaa kuinka tylsää sellaisessa on koko päivä viettää ja tekee taas mieli osallistua uudelleen. Vähän huonolta näyttelykalenterit pitkään näyttivät, mutta ilmestyihän sinne lopulta Porin näyttely. Grand Gala järjestetään siis toistamiseen Porissa, joskin eri paikassa kuin viimeksi. Sinne olisi tarkoituksena jonkinnäköisen kaniporukan kanssa lähteä. Tai täytyy nyt ensin odotella josko ehdin päästä kaniyhdistyksen jäseneksi ennen ilmoittautumisen umpeutumista, kun muuten melko hintavaksi tulee ilmoittautumismaksut. Jäsenenä ehdin kyllä ollakin jo hyvän aikaa, mutta tämän vuoden laskua ei koskaan kuulunut. Luultavasti sähköpostin kanssa oli jotain ongelmaa, sillä ainakaan tietääkseni en yhdistyksen toimintaa ole siinä määrin ääneen kritisoinut, että laskun pitäisi mystisesti "kadota" matkalla. :D

Toinen harkinnassa oleva näyttely on Tampereen lemmikkimessujen näyttely. Siellä kun näyttäisi olevan Lemmikkikanit ry:n näyttely. Kerran on tullut kyseisen yhdistyksen näyttelyissä käytyä ja ne olivat ehdottomasti kaikkein parhaimmat näyttelyt missä olen käynyt. Harmillisesti Lemmikkikanit ei enää järjestä ollenkaan niin aktiivisesti näyttelyitä kuin vielä muutamia vuosia sitten, joten toista kertaa en yhdistyksen näyttelyihin ole päässyt. Vähän messunäyttelyt toki epäilyttää, sillä koko päivän istuskelu boksissa ei kanille muutenkaan ole mukavaa, saatika sitten että ympärillä on kova ihmishälinä. Mutta mietinnässä nyt kuitenkin on jos muutaman kanin sinne veisi. Sen suhteen tykkäisin sinne viedä, että Lemmikkikanit ei vaadi tatuointeja. Kanilassa olisi muutama vanhempi kani joita olisi kiva näytille viedä, mutta tatuoimisella en niitä halua lähteä kiusaamaan. Ainoa vaihtoehto olisi siis näyttelyt joissa tatuointi ei ole pakollinen.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Kolme komeaa poikaa

Tällä viikolla kanilaan palautui kolme poikaa, jotka ovat olleet kesän vietossa muualla. Yleensä näin elokuussa ensimmäiset kesäkanit maailmalta palautuvat, kun taas viimeiset vasta myöhään syksyllä. Näiden jälkeen takaisin on jossakin kohtaa tulossa vielä kolme tyttöparia, sekä yksi aikuinen uros. Yksi palautuvista naaraista jää itselle, mutta muuten kesäpuput etsiskelevät lopullisia pysyviä koteja.



Luonnonharmaa poika ei kovin pitkää pätkää ehtinyt poissa olla, sillä vasta juhannuksen jälkeen se kesäkotiin lähti. Lisäksi poika ehti jo välillä olla pari päivää hoidossa. Todella kiva tämä on luonteeltaan, kuten kyllä veljensäkin.  Jospa tälle löytyisi koti sisäpupuna, sillä sellaiseksi voisi kaikkein parhaiten sopia.




Madagaskar veljekset ovat peräisin vuoden ensimmäisestä poikueesta ja ovat alkukesästä asti kesäkodissa olleet. Poikueessa oli se viisi poikasta, joista kaikki lähtivät kesäpupuiksi. Ihan hauska onkin nähdä millaisia kaneja takaisin päin tulee. Nämä poikueen urokset etsivät koteja muualta, mutta naaraista olisi yksi jäämässä itselle. Ennen kanien pois muuttoa oli jo alustavasti mielessä mikä poikanen kotiin jäisi, mutta sa nähdä pysyykö päätös samana kun näkee millaiset tytöistä on kasvanut.

tiistai 7. elokuuta 2018

Pirujen paluu

Täällä blogin puolella on jäänyt ihan esittelemättä uudet okapirut, vaikka ovatkin jo yli kuukauden täällä olleet. Joku saattaa muistaakin, että kolme vuotta sitten ensimmäistä kertaa piruja hankin. Niiden kanssa kävi kuitenkin ikävästi kun talvella sitruunamelissa pääsi hetkellisesti loppumaan ja yksi piruista otta asian turhan raskaasti. Näiden tapahtumien jälkeen piruista onkin ollut pitkä tauko, kunnes satuin tänä kesänä törmäämään myynti-ilmoitukseen ja päätin hankkia piruja jälleen. Jospa tällä kertaa olisi niiden suhteen vähän parempaa onnea...

Viimeksi pirut olivat saapuessaan hyvin pieniä ja ehtivät vaihtaa nahkoja usempaan otteeseen. Tämän kertainen porukka oli tullessaa jo isompia. Näiden nahkojen vaihtojen kanssa olen mennyt vähän sekaisin kun en enää muista moneenko kertaan vaihtaneita olivat tullessaan, mutta luulisin että kerran vielä vaihtavat ennen kuin ovät täysikasvuisia. Neljä piruja on tällä kertaa kuten viimeksikin ja myös sukupuolijakauma on sama kuinedellisten kohdalla. Eli kaksi kumpaakin sukupuolta.

Kunhan piruista tulee täysikasvuisia, voi muniakin olla odotettavissa. Haudonta-aika munilla on pitkä (useampi kuukausi), mutta hauskaa olisi kyllä jos tulevaisuudessa pääsisi kasvattamaan ihan itse alusta asti joukon okapiruja.





keskiviikko 1. elokuuta 2018

5+1 poikasta

Hipun poikasten on vihdoin aika neliviikkoisina päästä valokeilaan. Näitä ei tosiaan ole aiemmin tullut kuvattua, sillä MM harjakselliset poikaset ovat alussa useamman viikon melko ruman näköisiä, kun karva kasvaa kylkiin hitaasti. Vieläkään turkki ei ihan parhaimmillaan ole, mutta kun pari viikkoa mennään eteenpäin pitäisi näiden olla ihania pölypalloja. Nähtäväksi jää myö saako joko kokonaan pitkän turkin. Teddyturkin periytymisestä en ihan tarkalleen tiedä, mutta ainakin siinä luulossa olen ollut että se voi poikasille periytyä vaikka vain toinen vanhemmista teddyturkkinen olisi. Korvat poikasilla on isohkot ja iistä huomaa että luppaa on suvussa. Aika suloisia olisivat jos korviaan päättäisivät luppauttaa.

Kovasti olisin toivonut poikueesta valkoista naarasta, mutta uroksia tietenkin kumpikin valkoisista on. Toinen olisi siitä huolimatta kotiin jäämässä ja myös x-kirjavan sinisen pidän itse. Kokonaan siniset tytöt ja toinen valkoisista pojista tulee myöhemmin etsimään kotia. Hipulle myöskin olisi tarkoituksena löytää uusi koti sitte kun poikaset ovat luovutusikäisiä. Tavoitteena olisi löytää sellainen koti tytölle, jonne se saisi muuttaa yhdessä naaraspoikasensa kanssa.

uros

uros

naaras

naaras

naaras
Entäs se otsikon kuudes poikanen? Päivä Hipun jälkeen syntyi Biancalle toinen poikue tälle vuodelle. Tarkoituksella en tyttöä suinkaan ollut astuttanut, vaan se päätti omatoimisesti vierailla naapuritarhan Donizin luona. Vähän nolosti tämä on jo toinen vahinkopoikue tälle vuodelle. Ensivuonna täytyy jälleen pitää urokset ja naaraat täysin eri puolilla pihaa, koska sillä tyylillä vahinkopoikueilta säästyttin monet vuodet. Nyt kun parin viime vuoden aikana ulkotilat ovat olleet lähekkäin, on vahinkoja päässyt valitettavasti käymään.

Poikasia poikueessa oli alun perin neljä, mutta poikue karsiutui yhteen poikaseen ja ihan hyvä niin. Nälässä tämä ainokainen poikanen ei ainakaan ole ollut. Ikää on tosiaan se neljä viikkoa ja kooltaan vastaa luovutusikäistä poikasta. Tämähän oli siitä erikoinen poikue, että isänä on jättikani ja emänä pikkukani. Vastavaa yhdistelmää ei vartavasten välttämättä kannata lähteä teettämään, vaikka urbaanilegendaksi taidetaan nykyään luokitella ison uroksen ja pienen naaraan yhdistelmän vaarallisuus.

Vahinkovauveli on aika suloinen tyyppi (sillä on pieni harjaskin), mutta uuteen kotiin se saa kuitenkin muuttaa. Jos kyseessä olisi ollut naaras eikä samaa sukua olisi kanilassa jo paljon, olisin voinut harkita poikasen pitämistä itselläkin. Joku tästä saa kuitenkin varmasti kivan lemmikin.

uros