Sivut

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Vauvoja ja lisää vauvoja


Pandoran vauvat saavuttivat eilen viikon iän ja kaunistuvat vain joka päivä. Toisaalta valkokorvakuvio näyttää kaikkein parhaimmalta tummalla kanilla, mutta onhan nuo madatkin kyllä todella upeita. Näillä on kaikilla valkoista myös varsin hillitysti, mikä tuo kuvion kivasti esille. Sukupuolten suhteen poikasissa näyttäisi olevan 2 urosta (toinen tosin hieman epävarma vielä) ja kolme naarasta. Kivasti siis sukupuolet jakautuivat. Luultavasti näistä tulee yksi uros jäämään suoraan omaan kanilaan ja naarasta harkitsen sitten siinä kohtaa kun kesäkodeista takaisin palaavat.

Tänään saatiin vielä kaksi poikuetta lisää, kun Juno ja Roosa olivat kumpikin synnyttäneet. Ensimmäisenä tarkasteluun pääsi Junon poikue. Juno on kohtuullisesta koostaan huolimatta puoliksi belgianjätti, joten sille odottelin reilun kokoista poikuetta. Pieni pettymys olikin kun poikasia oli syntynyt vain kolme. Vatsan koko tosin vähän antoikin jo ennakkoon tietoa ettei siellä välttämättä kovin montaa poikasta olisi. Poikasten joukossa oli musta, musta/luonnonharmaa valkokorva sekä yksi vaalea poikanen (luonnonkeltainen?). Vaalealla ei vielä mahdollista kuviota erottunut, eli saattaa olla että sekin on valkokorva. Toivottavasti näistä nyt kuitenkin löytyisi sopiva yksilö kotiin jäämään. Jos ei, niin täytyy harkita Junolle vielä toista poikuetta tälle vuodelle. Kolmen poikasen hoito ei sille erityisen rankkaa tule olemaan, joten ihan hyvillä mielin sen voisi normaalia lyhemmällä välillä astuttaa.

Roosan poikue oli sekin hieman yllättävä. Roosan astutin ensin Paskiksella, mutta varmistusastutin sen sitten kuitenkin vielä kertaalleen Donizilla, koska olin vähän epäileväinen saiko Paskis huomattavan kokoeron takia Roosan kunnolla astuttua. Mahdollista on että poikueessa olisi kummastakin isästä jälkeläisiä, mutta eiköhän poikasten kasvaessa viimeistään erota kenen isä on ranskanluppa ja kenen hermeliinimix. Mikä sitten poikueen kohdalla yllätti, oli värit jotka pesässä oli vastassa. Suurihopeilla värivaihtoehdot ovat varsin rajalliset, joten oletin että tuskin Roosa mitään kantaa ja luvassa olisi vaan mustia poikasia. Osa poikasista oli kuitenkin kellertäviä, eli keltaista Roosan on kannettava. Ja mitä kahteen isäehdokkaaseen tulee, niin muutama perhonen poikasten joukossa on, joten ainakin niiden isä Paskis on. Suurin mysteeri poikueessa on poikanen joka näyttäisi olevan musta otter tai luonnonharmaa. Luonnonväristä poikasta ei yksivärisille vanhemmille voi syntyä, mutta ei otterikaan ole yhtään sen todennäköisempi. Paskista alunperin kyllä epäilin mada otteriksi, mutta siinä kohtaa kun sen kolmestatoista jälkeläisestä yksikään ei ollut otter, en pitänyt otteriutta enää kovin todennäköisenä. Aika ihme olisi jos nyt vasta onnistuisi periyttämään otteria eteenpäin. Mysteeripoikasen olisi ainakin syytä pysyä hengissä, muuten jää asia kovasti häiritsemään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)