Sivut

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Värigenetiikkaa

luonnonkeltainen - km japanilainen - madagaskar - madagaskar x-kirjava - sk japanilainen
Edellisessä väripostauksessa oli hieman yleistä asiaa kanien väreihin liittyen. Tässä postauksessa onkin sitten otsikon mukaisesti asiaa genetiikasta. Värigenetiikka saattaa aluksi kuulostaa hieman hankalalta, mutta on kuitenkin todellisuudessa helposti opittavissa. Yksittäisen lemmikkikanin omistaja ei genetiikka asioilla varsinaisesti mitään tee, ellei niitä oman kiinnostuksen vuoksi halua opiskella. Kasvattajalle värigenetiikan ymmärtäminen on kuitenkin hyvin tärkeää, vaikkakin täytyy sanoa että paljon on tullut vastaan kasvattajia joilla ei genetiikasta ole mitään käsitystä. Tätä kovasti ihmettelen, sillä miten ihmeessä onnistuu standardin mukaisten kanien kasvatus jos ei tiedä mitä värejä mistäkin yhdstemistä ulos tulee.

Jokaisella värillä on oma geenikoodinsa, joka asiaan perehtymättömän silmissä näyttää lähinnä epämääräiseltä jonolta kirjaimia. Kirjainparit kuvaavat lokuksia alleeleineen, eli täysin tuulesta niitä ei ole temmattu. Värit muodostuvat pääasiassa viiden lokuksen toimesta, joiden lisäksi mm. kuvioita aiheuttaa vielä omat geeninsä.


Kuten kaikki geenit, myös kanien värigeenit periytyvät tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Yllä olevassa taulokossa on esillä mitä värejä mikäkin lokus saattaa sisältä. Värit on myös listattuna järjestykseen sen mukaan, kuinka dominoiva kyseinen alleeli on. Ylimpänä on dominoivin ja alimpana resessiivisin. Rautageenistä täytyy sen verran sanoa, että en ole aivan varma onko sen paikka listalla ensimmäisenä vai toisena, sillä olen vastaavissa listoissa nähnyt sitä kummallakin paikalla. Joka tapauksessa dominoiva geeni kyseessä.

Jokainen lokus sisältää siis kaksi alleelia, joista dominoivampi on se joka vaikuttaa kanin ulkonäköön. Lisäksi kanilla saattaa olla resessiivisiä alleeleita, jotka eivät kanin itsensä väriin vaikuta, mutta joita se voi periyttää eteenpäin. Kani voi siis esimerkiksi olla väriltään itse sininen, mutta se voi lisäksi kantaa piilossa ruskeaa. Resessiiviset geenit voivat periytyä piilossa useiden sukupolvien ajan ennen kuin ne toiseen sopivaan kaniin yhdistettynä pääsevät pomppaamaan esille. Tästä johtuen poikueisiin saattaa joskus syntyä yllätyksenä sellaisiakin värejä, joita lähisuvun perusteella ei ole osattu odottaa.

Palataampa sitten niihin kirjankoodeihin, joista jo aiemmin postauksessa mainitsinkin. Jokaisella värillä on oma koodinsa, jotka itse asiassa oppii aika nopeasti ulkoa, vaikka aluksi saattaakin homma kuulostaa mahdottomalta. Geenikoodit on merkitty mm. Kaniyhdistyksen sivuille, kunkin värin yhteyteen. Sieltä saa siis hieman esimakua koodeista, joskin täytyy muistaa että sivuilla on vaan ne standardiin hyväksytyt värit ja värejä on todellisuudessa paljon enemmänkin.

Otetaan esimerkkinä luonnonharmaa väri, joka on se kaikkein dominoivin. Luonnonharmaan geenikoodi voi olla esimerkiksi muotoa AA BB CC DD GG. Tässä muodossa koodi tarkoittaa sitä, että kani ei kanna mitään värejä, vaan on täysin samaperintäinen jokaisen lokuksen kohdalla. Käytännössä tälläinen kani olisi todennäköisesti peräisin sellaisesta suvusta, jossa on vain luonnonharmaita kaneja. Luonnonharmaa voi olla geenikoodiltaan myös Aa Bb Cc Dd Gg. Yllä olevaa taulukkoa apuna käyttäen nähdään että tälläinen kani kantaa valkoista punasilmäistä, keltaista, ruskeaa, sinistä ja yksiväristä. Koska kanin väriin kuitenkin vaikuttaa vain lokusten dominoivimmat alleelit, on kani edelleen ulkoasultaan luonnonharmaa. Aina ei voida tietää mitä värejä kani kantaa vai kantaako mitään. Silloin geenikoodi merkitään yleensä muotoon A_ B_ C_ D_ G_. Tällöin koodista selviää että kani on luonnonharmaa, mutta mahdollisten resessiivisten geenien olemassaolosta ei ole varmaa tietoa. Koodia voidaan pystyä täydentämään kanin jälkeläisten perusteella. Jos samainen luonnonharmaa kani saa myöhemmin luonnonsinisiä jälkeläisiä, tiedetään että kanin on kannettava sinistä ja geenikoodi voidaan laittaa muotoon A_ B_ C_ Dd G_.

Mustat x-kirjavat
Siinä kohtaa kun geenikoodit alkavat olla jollakin tapaa hallinnassa, voidaan siirtyä vaikeampaan asiaan eli värien periytymiseen. Asiaan perehtymätön erehtyy monesti luulemaan, että poikaset perivät aina värinsä suoraan toiselta vanhemmaltaan. Välillä myös kuvitellaan poikasten värin olevan sekoitus vanhemmista tyyliin musta kani + valkoinen kani = harmaa kani. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole, vaan poikueen mahdolliset värit lasketaan geenikoodeja käyttäen. Kokeneempi toki osaa miettiä yhdistelmien mahdolliset värit ilman sen suurempia laskutoimituksiakin. Kaikille peruskoulun käyneille pitäisi risteytyskaaviot olla tuttu juttu ja samaista risteytyskaaviota käytetään myös värigeenien periytymisen laskemiseen.

Esimerkki 1
Isabella naaras päätetään astuttaa sinisellä uroksella. Uroksen suvussa ei ole muuta kuin sinistä, joten sen geenikoodin tiedetään olevan AA BB CC dd gg. Naaraankin suvussa on vain isabelloja kaneja, joten sekään ei kanna mitään ylimääräisiä värejä ja on geenikoodiltaan AA bb CC dd gg.

AA BB CC dd gg (sininen uros)
AA bb CC dd gg (isabella naaras)

Geenikoodeja tutkimalla nähdään, että ainoa ero geenikoodeissa on lokuksessa B. Uros on BB eli sillä on täysi pigmentti lokuksessa, eikä se kanna keltaista tai japanilaista. Isabella väri taas tarvii kaksi keltaista alleelia, joten emällä ne on. Jälkeläiset perivät jokaiseen lokukseen toisen alleelin isältään ja toisen emältään. Koska A, C, D ja G lokukset ovat kummallakin vanhemmalla samanlaiset, ovat ne luonnollisesti myös poikasilla samat. Lokuksessa B vanhemmilla sen sijaan on eri alleelit, joiden periytymistä voidaan laskea risteytyskaavion avulla.


Yllä risteytyskaavio, jossa isän geenit on merkitty sinisellä ja emän punaisella. Kaaviosta nähdään että kaikki poikaset tulevat olemaan Bb. Ne siis perivät isältään täyden pigmentin alleelin ja emältään keltaisen alleelin. Koska täysi pigmentti on dominoiva, ei keltainen väri tule näkymään poikasten värissä, mutta ne kantavat sitä.

Tämä yhdistelmä oli geeneiltään helppo ja varsin nopeasti päästiin lopputulokseen että kaikki poikaset ovat geneettisesti muotoa AA Bb CC dd gg. Yhdistelmästä saadaan siis ulos ainoastaan sinisiä poikasia, mutta ne kaikki myös kantavat keltaista.

Esimerkki 2
Aiemman esimerkin kasvattaja päätyy syystä tai toisesta tekemään sisarusparituksen, ja yhdistää kaksi esimerkin poikasta keskenään. Kuten todettu, ovat poikaset geenikoodiltaan AA Bb CC dd gg, eli sinisiä jotka kantavat keltaista. Jälleen huomataan että ainoa ero geenikoodeissa on lokuksessa B, joten tehdään taas risteytyskaavio.


Tällä kertaa saadaankin kolme erilaista vaihtoehtoa alleeliparien suhteen. Poikueeseen voi siis syntyä:

AA BB CC dd gg eli sinisiä, jotka eivät kanna mitään.
AA Bb CC dd gg eli sinisiä, jotka kantavat keltaista.
AA bb CC dd gg eli isabelloja

Jokainen lokero risteytyskaaviossa vastaa 25% poikueesta, eli laskennallisesti poikasista 50% olisi sinisiä keltaisen kantajia, 25% isabelloja ja 25% sinisiä jotka eivät kanna mitään. Käytännössä geenit kuitenkaan harvoin jakautuvat juuri niin kuin niiden laskennallisesti pitäisi.

Esimerkki 3
Sitten tehdäänkin tulevien värien ennustamisen kannalta hankalampi yhdistelmä eli kunnon värisekoitus. Isäksi valitaan luonnonsininen kani. Puhtaasta värilinjasta olevan luonnonsinisen geenikoodi olisi AA BB CC dd GG, mutta aiempien jälkeläisten perusteella uroksen tiedetään kantavan keltaista, ruskeaa ja yksivärisyyttä, jolloin geenikoodi on AA Bb Cc dd Gg. Emäksi valikoituu mustavalkoinen japanilainen. Kanilla tiedetään olevan vain yksi japanilaisgeeni, sen tiedetään kantavan ruskeaa ja se on yksivärinen (japanilainen voi olla sekä luonnonvärinen GG että yksivärinen gg). Emän geenikoodi on siis achiachi bjb Cc DD gg.

AA Bb Cc dd Gg (luonnonsininen uros)
achiachi bjb Cc DD gg (mustavalkoinen japanilainen)

Kanit ovat geneettisesti hyvin erilaiset, joten tällä kertaa saadaan laskea hieman enemmän. Koska risteytyskaavioiden tekemisestä löytyy yltä jo kaksi esimerkkiä, en lähde niitä enää enempää postaukseen lisäämään. Käydään jokainen lokus vain sanallisesti läpi.

AA + achiachi = 100% Aachi
Lokuksen A osalta kaikki poikaset tulevat omaamaan täyden pigmentin, jonka lisäksi ovat chinchilla kantajia.

Bb + bjb =  25% japanilaisen kantajia, 25% japanilaisia, 25% keltaisen kantajia, 25% keltaisia
Lokuksessa B on peräti neljä erilaista vaihtoehtoa. Jälkeläiset voivat olla keltaisen tai japanilaisen kantajia tai sitten ihan näkyvästi jompaa kumpaa.

Cc + Cc = 50% ruskean kantajia, 25% ruskeita, 25% täysi pigmentti eivät kanna mitään
Lokuksessa C on kolme eri vaihtoehtoa, joista ruskean kantaja todennäköisin.

dd + DD = 100% Dd
Lokuksen D osalta kaikki poikaset tulevat omaamaan täyden pigmentin, jonka lisäksi ovat sinisen kantajia.

Gg + gg = 50% luonnonvärsiä yksivärisyyden kantajia, 50% yksivärisiä
Poikasista puolet tulevat olemaan yksivärisiä ja puolet luonnonvärisiä, jotka kuitenkin kantavat yksivärisyyttä

Seuraavaksi lähdetäänkin sitten vain kokoamaan kirjainpareista kokonaisia värikoodeja. Koska poikue on kunnon värisekoitus, on vaihtoehtoja useita.

Aachi bjb cc Dd Gg/gg eli ruskeavalkoinen japanilainen, yksivärisenä tai luonnonvärisenä
Aachi bb cc Dd Gg/gg eli kaneli tai luonnonkaneli
Aachi B_ cc Dd Gg/gg eli ruskea tai luonnonruskea
Aachi B_ C_ Dd Gg eli luonnonharmaa
Aachi B_ C_ Dd gg eli musta
Aachi bjb C_ Dd Gg/gg eli keltamusta japanilainen, yksivärisenä tai luonnonvärisenä
Aachi bb C_ Dd Gg eli luonnonkeltainen
Aachi bb C_ Dd gg eli madagaskar

Esimerkin kaltaista poikuetta ei tultaisi koskaan tekemään puhdasrotuisilla kaneilla (tai ainakaan kukaan asiansa osaava kasvattaja ei niin tekisi), mutta risteytyksillä ovat väreiltään varsin monipuolisetkin poikueet mahdollisia.

sk japanilainen - sininen otter - madagaskar otter
Koska resessiiviset geenit voivat kulkea useita sukupolvia piilossa, ei aina voida tietää mitä värejä kani kantaa. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen asiaa tarkemmin selvittää ja tällöin voidaan tehdä testiparituksia. Jos kasvattajalla on musta naaras ja halutaan selvittää kantaako se sinistä, astutetaan kani sinisellä uroksella. Mikäli naaras sinistä kantaa, pitäisi sitä silloin poikueeseen syntyä. Täysin luotettavaa tietoa eivät testiparitukset kuitenkaan aina anna, sillä joskus geenit saattavat periytyä vastoin todennäköisyyksiä. Pakkaa sekoittaa myös se, jos syntynyt poikue on kovin pieni.

Ilman varsinaisia testiparituksiakin voidaan saada tietoa kanin genotyypistä sen jälkeläisten perusteella. Jos luonnonharmaa ja luonnonkeltainen kani saa poikueen johon syntyy luonnonkeltaisia ja madagaskareita poikasia, tiedetään tämän jälkeen että luonnonharmaa kantaa keltaista. Lisäksi koska madagaskar kuuluu yksivärisiin väreihin, täytyy kummankin vanhemman kantaa yksivärisyyttä.

schwarzgrannen värset poikaset
Genetiikan avulla on selitettävissä sekin, miksi jokin väri on kaneilla hyvinkin yleinen ja jokin taas harvinaisempi. Jo aiemmin postauksessa esille nostettu luonnonharmaa on geenikoodiltaan A_ B_ C_ D_ G_ eli väri saadaan aikaan kun kani perii jokaiseen lokukseen vähintään yhden dominoivimman alleelin. Kun yhdistät luonnonkeltaisen (A_ bb C_ D_ G_) ja sinisen (A_ B_ C_ dd gg) saat aikaan luonnonharmaata, kun yhdistät schwarzgrannen (achi_ bb C_ D_ G_) ja ruskean (A_ B_ cc D_ gg) sat jälleen aikaan luonnonharmaata. Sama toistuu lukuisien eri yhdistelmien kohdalla.

Kun verrataan madagaskaria (A_ bb C_ D_ gg) ja beigeä (A_ bb cc dd gg) on helppo huomata miksi ensimmäisenä mainittu on toista yleisempi. Madagaskar syntyy kun kani perii molemmilta vanhemmiltaan keltasen sekä yksivärisen alleelin. Beige taas tarvitse keltaisen, ruskean, sinisen ja yksivärisen alleelin kummaltakin vanhemmaltaan. On huomattavasti todennäköisempää löytää kanipariskunta joista kumpikin kantaa keltaista ja yksivärisyyttä, kuin pariskunta jotka näiden lisäksi kantavat vielä ruskeaa ja sinistäkin. Kun mukaan soppaan otetaan vielä A lokus, on turha ihmetellä miksi esim. egernvalkoinen japanilainen (achi_ bj_ cc dd gg) on väri jota esiintyy eniten teorian tasolla.

Joitain poikkeuksiakin kuitenkin värien harvinaisuudessa on. Esimerkiksi ruskea (A_ B_ cc D_ gg) ja luonnonruskea (A_ B_ cc D_ G_) eivät erityisen yleisiä värejä ole, vaikka eivät genetiikan suhteen ole sen hankalampia saada aikaan kuin luonnonkeltainen ja madagaskar. Jostakin syystä ruskea geeni ei ole kuitenkaan päässyt yhtä laajasti leviämään kuin keltainen ja sininen.

Värien yleisyyteen on vaikutusta myös standardilla. Kun jokin väri ei ole rotukaninäyttelyissä hyväksytty, ei sitä kukaan tietenkään myös varta vasten kasvatakaan. Siksi standardin ulkopuoliset värit ovat monesti harvinaisempia kuin hyväksytyt värit. Risteytyskaneilla värikirjo on laajempi kuin rotukaneilla, mutta jonkin verran niihinkin heijastuu rotukaneilla hyväksytyt värit. Ovathan monet risteytyskanit suoraan kahden rotukanin risteytyksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)