Sivut

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Kevät tulee ja ehkä vihdoin poikasetkin


Vihdoinkin alkaisi vaikuttaa siltä, että pahimmat pakkaset ovat loppumassa. Myös kanit ovat tämän tainneet huomata, sillä useamman viikon yritysten jälkeen astutuksetkin ovat alkaneet onnistua. Helmikuun ajan on säännöllisesti kaneille tullut treffejä järjestettyä, mutta ainakaan itse en ole päässyt yhtäkään onnistunutta astumista näkemään. Pariskunnat ovat välillä olleet kyllä ilman valvontaakin, joten mahdollisuus on siihenkin että joku naaras on tiineeksikin ehtinyt tulla. Kiva olisi jos näin on käynyt, niin ei ihan kuukautta tarvitsisi vuoden ensimmäisiä poikasia odotella. Pandoran ja Junon olen saanut nyt astutettua onnistuneesti, kummankin tulevan poikueen isänä toimii Dobby. Valkokorvia on siis luvassa näihin poikueisiin. Lisäksi päädyin astuttamaan Roosan Paskiksella. Puhtaita suurihopeita olin Roosalle kaavaillut, mutta en valitettavasti ole onnistunut sille urosta löytämään. Iän puolesta poikue alkaa Roosalla olla ajankohtainen, joten tällä urosvalinnalla mennään tällä kertaa. Tulen luultavasti hankkimaan kesällä suurihopeauroksen kanilaan kasvamaan, niin vuoden päästä voisi sitten puhtaankin poikueen toteuttaa. Joka tapauksessa hopeaa oli tarkoitus käyttää myös pikkuristeytyksissä, eli mikään hetken mielijohteesta teetetty poikue ei tämä tule olemaan.

Eilen syntymäpäiviään vietti Saagan viimevuotinen poikue. Viidestä poikasesta neljä asuu omassa kanilassa ja niistä kolme neitiä pääsi kuvattavaksi. Postauksen kuvissa esiintyy siis Bianca, Sweety ja Remedy. Biancalle on sopivaa sulhasta tullut etsiskeltyä, sillä pitäähän sekin ikänsä puolesta piakkoin astuttaa. Viikonloppuna olisikin tarkoitus hakea sille uros. Värin suhteen ei löytynyt ihan täysin sitä mitä olin etsimässä, mutta tärkeintä tietenkin on että uros on muuten sopiva. Väriin on sitten mahdollista keskittyä taas myöhemmin. Uroksesta tulee tarkemmin juttua jos ja kun se tänne saadaan.


Marsuperheen kuulumisista varmaan on myös kiinnostuneita, joten kerrotaan että kaikki on perheellä hyvin. Pikke on oikein erityisen huolehtivainen emo ja perjantaista asti se on lähes 24/7 tönöttänt mökissä poikasten kanssa. Välillä se sentään käy vähän jaloittelemassa ja mukana juoksee tietenkin aina kolme pientäkin uikuttajaa, jotka ovat kovin huolissaan että äiti häviää kokonaan. Kahdella isommalla poikasella painot ovat lähteneet jo hieman nousemaan, joskaan mitään isompaa kasvuspurttia ei ole vielä tapahtunut. Pienin valitettavasti ei ole kasvanut ollenkaan, vaan sillä paino on jumittanut samassa jo useamman päivän. Muuten se on kuitenkin erittäin virkeä ja kovaääninen yksilö. Isommilla lkaa olla jo aika hyvät mahdollisuudet selviytyä, mutta pienen kohdala kaikki on vielä epävarmaa. Vielä saa siis jännittää miten sille tulee käymään!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)