Sivut

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Helppoja hautoa, vaikeita pitää hengissä



Pari viikkoa sitten kuoriutuneet viiriäistiput osoittautuivat varsin haasteellisiksi hoidettaviksi, sillä viikon päästä kuoriutumisesta niistä oli elossa enää kolme. Mitään huomattavaa syytä joukkokuolemaan ei ollut, joten jää mysteeriksi mikä tipuset tappoi. Kun asiaa selvittelin, niin kävi ilmi että iso kuolleisuus on ilmeisesti melko yleistä viiriäisillä. Joku syyhän siihen tietenkin aina on, mutta vaikka mitään huomattavaa puutetta hoidossa ei olisikaan saattaa koko tipupoppoo kupsahtaa. Tästähän ei tietenkään missään mitään mainintaa ollut, kaikkialla puhuttiin vain kuinka haudonta on kanoja vaikeampaa. Tuntuisi kuitenkin menevän pitkälti toisinpäin.

Näiden kanssahan oli se letaalimahdollisuus, josta viime tipupostauksesta kirjoittelin. Edelleen on kuitenkin epäselvää vaikuttiko tämä mihinkään, sillä innokkaimpia kuolijoita olivat juurikin ne riistanväriset tipuset, joilla ei voinut olla mitään tekemistä tuplakullan kanssa.

Pari päivää sitten koneeseen meni uusi satsi munia, jotta nähdään miten niiden kanssa käy. Jos niistä jotakin kuoriutuu, niin tipuset tulevat näistä poiketen kasvamaan hamsterilootassa. Ainakaan eivät pääse vetoa saamaan. Muuten en oikein tiedä mitä voisi eri tavalla seuraavien kanssa tehdä.

Kolme virkeää tipua tosiaan kuitenkin edelleen löytyy ja nämä nyt toivottavasti selvivät aikuisiksi asti hengissä. Kaikki kolme ovat kultaisia väriltään ja aika hienosti ovat jo saaneet sulkaa kasvatettua parissa viikossa. Viiriäisen pitäisi kuusiviikkoisena olla jo munintaikäinen, joten aika kovaa kasvuvauhtia saakin yllä pitää jos siihen aikoo tähdätä. Nämä kaikki kolme tosin ovat mitä todennäköisimmin kukkoja, eli munia näiltä on turha toivoa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)