Sivut

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Rolle ja Limona

Torstaina ulkohäkeillä odotti ikävä näky, sillä vanha pappa Rolle makasi kopin ovella menehtyneenä. Edellisenä iltana Rolle oli vielä ihan normaali oma itsensä, joten varsin nopeasti oli lähtö ilmeisesti tullut. Dobby parka ei ollut tainnut oikein tajuta mitä kaverille oli tapahtunut, sillä tiiviisti se tönötti kaverinsa kyljessä. Vähän yksinäisen oloinen se on vieläkin isossa häkissä, mutta jospa se saisi nuoria poikia kaverikseen.

Rolle oli viimeinen alkuperäisistä kaneista, eli nyt niitä ei enää kanilassa ole. Rollen veli Jiri menehtyi kolme vuotta sitten, Luna muutti uutees kotiin pari vuotta takaperin ja viimeisimpänä luppamummo Limona menehtyi keväällä. Aika lähekkäin tämä ihana pariskunta siis matkasi paremmille porkkanamaille.

Limonan kuoltua jäi kokonaan kirjoittamatta tarkemmin sen vaiheista täällä, joten nyt ajattelin kirjoittaa tästä parista hieman yhdessä. Onhan nämä olleet kaniharrastuksen kannalta tärkeimpiä kaneja.


Osa tyytyy vain yhteen kaniin, mutta itselle oli heti selvää että kun kaneja kerran otetaan, niitä saa tulla useampi. 6.8.2011 pihalle rakennettuihin häkkeihin muutti kaksi ensimmäistä kania, Rolle ja Jiri. Veljekset löytyivät apula ilmoituksen perusteella samalta paikkakunnalta. Pojat tulivat perheestä, jossa oli tapana lasten iloksi teettää joka kesälle yksi poikue. Rollesta ja Jiristä kyllä huomasikin että niitä oli paljon sylitelty ja silitelty. Poikien isä oli leijonanharjas ja emä pystykorvainen risteytys, jonka roduista ei sen tarkempaa tietoa ollut. Myöshemmin olen tullut siihen tulokseen, että kääpiöluppaa emän suvussa luultavasti on täytynyt olla. Rollen toinen korva nimittäin luppautui vanhemmalla iällä ja muutekin Rollessa oli nähtävillä luppamaisia piirteitä.


Viikon kuluttua poikien saapumisesta, 12.8.2011 joukkoon liittyi vielä kaksi tyttöpupua Limona ja Luna. Tämä kaksikko tuli eläinkaupan kautta ja kumpikin oli kauppiaan omia kasvatteja. Limona oli rodultaan kääpiöluppa ja Luna hermeliini, papereita niillä ei toki eläinkaupoille tyypilliseen tapaan mukana tullut. Tytöt olivat huomattavasti poikia arempia, sillä niitä ei varmaankaan ollut käsitelty yhtä paljon. Mukava kaksikko niistäkin kuitenkin ajan kanssa kehittyi.


Syksyn ja talven aikana tuli kanien kanssa puuhailtua runsaasti kaikenlaista, olihan kanien omistaminen jotakin ihan uutta ja hienoa. Kevättä kohti mentäessä alkoivat myös poikuesuunnitelmat. Ihan alusta asti oli ajatuksena tettää kaneilla poikue, josta jäisi kotiin lisäystä laumaan. Suurempimuotoinen kasvatus ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut mielessä. Huhtikuussa oli vihdoin aika astuttaa Limona Rollella ja astutus onnistuikin heti ensimmäisellä kerralla hyvin. Toukokuun alussa syntyikin sitten neljä suloista kanivaavia, kaksi luonnonkeltaista ja kaksi keltamusta japanilaista.

Poikue oli kaikin tavoin täysin ongelmaton. Limona hoiti poikaset hyvin ja kaikista neljästä kasvoi hyväkuntoisia kaneja. Sukupuolten tunnistus tuntui aluksi hankalalta, mutta taisivat nekin selkiytyä jo siinä neljän viikon iän jälkeen. Netistä löytyneet kuvat olivat todella huonoja, joten pitkälti ihan tutkimalla ja vertailemalla sukupuolet oli selvitettävä. Seuraavana vuonna jo tehtiinkin siskon kanssa omat kuvalliset ohjeet nettiin, jotta muilla olisi helpompaa. Ja varsin suositut nuo kuvat taitavat ollakin!


Lunan suhteen oli vähän mietinnässä pitäisikö sillä teettää poikue vai ei, mutta kanit tekivät päätöksen lopulta itse. Eräänä aamuna Luna löytyi Rollen häkistä, jonne se oli lautaseinän läpi itsensä syönyt. Poikuehan siitä sitten kesäkuussa seurasi. Poikasia syntyi kuusi elävää ja yksi kuollut, joten Rollesta tuli jo onnellinen kymmenen lapsen isä.

Upeasti Rollen luonne tuntui poikasille periytyvän, sillä kummankin poikueen poikaset olivat oikein ihania tapauksia. Limonan poikueesta kotiin jäi tytöt Tilda ja Rumba, ja Lunan poikueesta kotiin poika Paskis. Tyttöjen oli myöhemmin tarkoitus jatkaa sukua, mutta vain Rumba osoittautui tähän hommaan sopivaksi. Tildasta ei emoksi ollut ja siltä jäi jälkeen vain yksi lemmikkikotiin muuttanut naaraspoikanen. Rumba teki kuitenkin kaksi hienoa ja onnistunutta poikuetta, joiden kautta Rollen ja Limonan suku on jatkunut jo useamman sukupolven ajan. Myös Paskiksesta tuli vuosi sitten isä, kun sille vihdoinkin sattui kohdalle sopiva naaras.


Ensimmäisinä vuosinaan Rolle oli luonteeltaan hyvin meneväinen ja aktiivinen kani. Häkkinsä verkot se laittoi ensimmäisenä talvena remonttikuntoon ja tämän takia sen ulkohäkkiinkin vaihtui varmuudeksi kunnon panssariverkot. Rolle oli myös arvonsa tunteva, eikä oikein muista uroksista välittänyt. Vanhemmiten siitä muuttui kuitenkin hirmuisen rauhallinen ja sopuisa kani. Aluksi ei olisi tullut mieleenkään laittaa sille nuoria uroksia kaveriksi, mutta luonteen muututtua huomattavasti Rollesta tuli luottokani, jonka kanssa pystyi laittamaan kaikki nuoret oman kodin löytymistä odottavat urokset. Vuosien mittaa Rolle ehtikin asustella yhden jos toisenkin kämppiksen kanssa.

Limonan luonteessa ei isoja muutoksia missään vaiheessa ollut, vaan se pysyi aina rauhallisena perusluppana. Limona oli hyvin lapsirakas kani ja se hoiti mielellään omat ja muiden poikaset. Imemään olivat aina tervetulleita kaikki paikalle sattuneet. Aikuistenkin kanssa Limona tuli hyvin juttuun, eikä turhista muille rähissyt. Johtajan asemansa se piti lähes loppuun saakka, vasta aivan viimeisinä viikkoina se syrjäytettiin pomon paikalta.

Koska Rollen ja Limonan ensimmäinen poikue oli erittäin onnistunut, halusin teettää niillä seuraavana vuonna vielä uusintapoikueen. Tällä kertaa poikasia syntyi kahdeksan, joista viisi keltamusta japanilaista jäi henkiin. Poikueessa oli jälleen aivan mahtavia kanipersoonia, joista kotiin jäi pojat Niilo ja Leevi. Niilo oli lähes heti jäämässä kotiin, Leevi taas jäi kotiin vähän vahingossa, kun allergian takia sen muutto uuteen kotiin peruuntui. Pari vuotta sitten luovuin Leevistä, sillä se kaipasi selvästi enemmän huomiota kuin mitä sille oli mahdollista tarjota. Niilohan täällä asuu edelleen.


Kolmevuotiaana Limona sai vielä harkinnan jälkeen kolmannen ja viimeisen poikueensa, sillä joukkoon liittynyt Bamse oli täydellinen sulhanen Limonalle. Poikasia syntyi vain kaksi, tyttö ja poika. Nättejä viittakuvioita kumpikin. Näistä uros meni tutulle ihmiselle ja toiveena oli sitä myöhemmin astutukseen lainata, mutta poika jouduttiin lopettamaan nuorena halvaantumisen vuoksi. Harmittavasti meni siis hieman hukkaan tämä poikue, kivoja kaneja kun kuitenkin olivat ja mielellään sukua olisin näiden kauttaa jatkanut.

Limona ja Rolle jäivät kumpikin kolmen poikueen jälkeen eläkkeelle kasvatushommista. Tänä keväänä Rolle kuitenkin laittoi toimeksi ja sai aikaan vahinkopoikueen jo toista kertaa elämässään. Myrtti synnytti viisi poikasta, joista yksi eksyi myöhemmin pois pesästä ja kylmettyi sillä reissulla. Kotiin näistä jäi ainut naaras Mytty ja vaikka poikue ei suunniteltu ollutkaan, tulee Mytty mahdollisesti saamaan itsekin lapsia tulevaisuudessa. Toisaalta oli vähän ikävää että Myrtti joutui hoitamaan kaksi poikuetta putkeen, mutta tavallaan on ihan kiva että Rollesta vielä yksi poikue ennen kuolemaa tuli. Rumba, Paskis ja Niilo ovat kuitenkin jo iäkkäämpiä kaneja, mutta Mytyllä toivottavasti on monia vuosia vielä edessään.


Rollea ja Limonaa voi pitää jonkinlaisina kanilan kantaeläiminä, sillä ne löytyvät suurimman osan pikkukanikasvateista taustalta. Vuoden ensimmäinen poikue, joka syntyi Saagalle on Rollen ja Limonan lapsenlapsenlapsenlapsenlapsia. Tämän hienon kaksikon veri tulee siis jatkossakin virtaamaan kasvattien suvussa.


Toiveena olisi ollut haudata kaksikko johonkin hienosti vierekkäin, mutta tämä ei valitettavasti onnistunut. Kanilaan on kuitenkin suunnitteilla jonkinlainen muistoseinä, johon pääsivät kaikki entiset asukkaat ja erityisesti tietenkin Rolle ja Limona kunniapaikalle. Jospa syksyn aikana tämä lopulta valmistuisi, suunnitteilla kun on jo kauan ollut.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)