tiistai 21. helmikuuta 2017

Vuoden ensimmäiset!



Eilen syntyi vuoden ensimmäinen poikue, yhteensä viisi vaavia. Mistyllehän nämä siis tietenkin syntyivät. Hieman jännitti etukäteen miten Myrtti antaa siskolleen synnytysrauhan, kun on melko dominoiva persoona. Ilmeisesti kaikki oli kuitenkin ongelmitta mennyt. Kovin paljoa ennen kanilavierailuani poikaset tuskin olivat syntyneet ja pesää tarkastaessa Misty tuli niitä vielä puhdistelemaankin. Vähän ahtaaseen paikkaan tyttö oli poikaset omalta kannaltaan tehnyt, itse saan ne kyllä hyvin tarkastettua nostamalla päällä olevan hökötyksen pois. Etukäteen osasinkin jo odottaa että Misty on emo-ominaisuuksiiltaan toivotun kaltainen, eli luottavainen ihmistä kohtaan ja hoitanut poikaset ongelmitta maailmaan. Mitä nyt tässä vaiheessa uskaltaa arvailla, niin kolme poikasista näyttäisi olevan sinisiä/luonnonsinisiä, yksi musta/luonnonharmaa ja yksi isabella/madagaskar. Osalle poikasista on MM harjas tulossa, mikä hankaloittaa tässä vaiheessa värien tunnistamista. Värityksiin olen ihan tyytyväinen, vielä kun menisi myös sukupuolet ja luonteet nappiin. Vähän ikävästi tässä on taas pakkasen kiristymistä luvassa, mutta eiköhän poikaset pysy lämpiminä kunhan vain eivät pesän ulkopuolelle lähde seikkailemaan. Tämä muuten taitaa olla ensimmäinen talvipoikue, joka on syntynyt jo 30. tiineyspäivä. Poikkeuksetta kanit on talvisin synnyttäneet vasta 31. päivä tai myöhemmin, kun kesällä monesti synnytys on tapahtunut jo 29. tiineyspäiväkin. Lämpötilalla saattaisi siis jonkinlainen vaikutus olla tiineysaikaan.

Seuraavaksi jäädäänkin odottelemaan Saagan poikuetta, jonka pitäisi syntyä viimeistään viikonloppuna. En oikein osaa vieläkään sanoa onko se tiine vai ei, mutta ainakin kaivelua se näyttää häkissä runsaasti harrastaneen. Tätä poikuetta odottelen innolla, sillä ulos on mahdollista saada hyvin persoonallisen näköisiä yksilöitä. Saaga tuo myös oman panoksensa matkalla kohti haluttua rakennetta.

Vuosi sitten pidin blogissa arvauskilpailun tulevien poikasten määrän suhteen ja sama oli taas mielessä. Näiden poikueiden kohdalla kilpailu on kuitenki jo hieman liian myöhäinen, Saagankin poikue kuitenkin jo melko pian syntyy. Mutta onhan tässä vielä kevään mittaa poikasia syntymässä, eli silloin sitten kilpailu pystyyn.




sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kanikrääsät

Kuten monella muullakin kani-ihmisellä, myös itsellä on tapana haalia kaikenlaista turhaa kanitavaraa hyllyt ja kaapit täyteen. Kanipatsaat ja muu esittelykelpoinen tavara pitää majaansa leffahyllyssä, kun en ole raaskinut paremmin aiheeseen sopivaa koristusta sinne hankkia. Esillä olevien kanijuttujen lisäksi löytyy toki paljon muutakin, mm. tyynyliinaa, korvakorua ja kalenteria. Niitä en kuitenkaan ainakaan tällä kertaa kuvannut.


Mustista pupuista vasemmalla oleva on hankittu joitakin vuosia sitten Tigeristä. Kani on ammatiltaan pumpuliteline, eli sillä on hännän kohdalla reikä. Kani olisi tarkoitus sulloa täyteen pumpulia joka ulos vedettäessä muodotaisi kanille töpön. Pumpulipupun kaveri on teippipupu, jonka sain vuosi sitten joululahjaksi. Teippipupuja on myynyt ainakin Hauskakauppa.fi, mutta tämän hetken tilannetta en tiedä.


Valkoiset pupupatsaat olen ostanut muutama vuosi sitten Keskiseltä. Muualla en vastaaviin ole törmännyt, mikä on harmi kun ovat varsin nättejä puputtimia. Hintaakaan näillä ei tainnut olla kuin pari euroa, eli enemmänkin olisi voinut ostaa.


Vaaleanpunaiset puput on peräisin kukkakaupasta, jonne ovat tainneet pääsiäistä varten myyntiin tulla. Vaihtoehtona oli myös vihreät versiot, mutta nämä vaaleanunaiset valikoituivat omaan hyllyyn.


Söpö pehmopupu on joululahja samalta vuodelta kuin teippipupu. Tämä on ihanan pieni ja söpö otus. Pitäisi ehkä joskus ostaa lisääkin pehmopupuja tämän kavereiksi, mikäli sopivia kaupassa sattuisi vastaan tulemaan.


Tämä värikä kolmikko on Tigeristä. Korutelineiksi nämä on suunniteltu, mutta eipä ole siinä virassa tullut käytettyä. Vähän hassun näköisiä saattavat toki tuollaisinaan hyllyssä olla.


Järkyttävän ruma ruskea pupu on myös Tigeristä peräisin ja näitä olen nähnyt myynnissä myös toista mallia. Omaan kokoelmaan on päätynyt vain tämä kuvan yksilö ja sekin veljen painostamana. En oikein tiedä mitä käyttä varten tämä on suunniteltu, kun ei kovin silmiä hivelevä ilmestys kuitenkaan ole.


Pari pupumukiakin löytyy hyllystä, kun käyttöönkään ei rikkoutumisriskin takia ole tullut otettua. Kumpikin näistä on joululahjoja. Osa saattaakin tunnistaa että oikeanpuoleinen on kuvamuki omista kuvista ja Rollehan kuvassa esiintyy. Mukin toiselta puolelta löytyy Paskis.


Nämä valopput ovat monelle varmaankin tuttuja, sillä tuntuvat monella olevan. Tigerin valikoimaa nämäkin jälleen ovat. Pupujen sisällä on monessa värissä vilkkuva valo, joskin harvemmin valoja päällä tulee pidettyä.


Muhkeampi pupukaksikko on Partyliten tuikkupuput. Nämäkin ovat lähinnä koristeina, sillä en erityisemmin tykkää tuikkuja poltella. Puput olen saanut synttärilahjaksi muutamia vuosia sitten.


Tigerin tavaraa jälleen, kolmen pienen nukkapäällysteiden savipupun muodossa. Kuten postauksen kuvista voikin päätellä, on Tiger hyvä kauppa mikäli haluaa tehdä kaniaiheisia löytöjä. Aina valikoimissa ei kanijuttuja ole, mutta yllättävän usein jotakin kuitenkin löytyy.


Tämä kirjatuki on alkuperää H&M. Sisko tämän joskus toi. Ei oikeastaan ollut edes varma mikä tämä oli, mutta oli ajatellut että kun siinä on kaneja niin olen sen halukas ottamaan. Hieno tämä kyllä on, vaikka ei kirjojen kanssa tekemisiin olekaan vielä koskaan päässyt.


Viimeisenä vielä kaikkein vanhin esine, joka on jo vuosia ennen kaniharrastuksen alkua ostettu matkamuistoksi lapinreissulta. Pupun pinta on luultavasti jonkin oikean eläimen karvaa.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Kohta täällä on kanivauvoja?


Ensiviikon aikana saadaan mahdollisesti vuoden ensimmäiset poikueet maailmaan, sillä Mistyllä ja Saagalla alkaa tiineyden loppu lähestyä. Mistyllä tulee 31. päivää täyteen tiistaina ja Saagalla loppuviikosta, olisikohan ollut lauantaina. Täysin varma en kummankaan tiineydestä ole, mutta vatsat on ihan lupaavan tuntuiset kummallakin. Saaga tosin on luonnostaan aika kiviä syöneen tuntuinen, mutta katsotaan miten käy. Lisäksi Myrtin astutin jokin aika sitten onnistuneesti ja sille olisi poikasia ollut ensikuun alussa odotettavissa. Kymmenen tiineyspäivän jälkeen neiti aloitti kuitenkin pesän rakentelun, jonne nyppi myös runsaasti karvaa. Ensisynnyttäjät aloittelevat pesän rakentelun kyllä usein juuri tuossa parin tiineysviikon kohdalla, mutta karvoja harjoituspesiin ei pitäisi eksyä. On siis hyvin mahdollista että Myrtillä oli tällä kertaa vain valeraskaus. Mahdotonta ei oikeakaan tiineys kuitenkaan ole. Nyppihän Limona kerran karvoja jo pari päivää astutuksen jälkeen ja siitä huolimatta sai poikueen ajallaan.

Saagan poikueen isänä toimii Domi. Poikahan on oma kasvatti jo neljännessä polvessa ja edustaa tietenkin kanilan pääsukua. Rotujen suhteen Domi on hyvin leijonapainotteinen. Domilta löytyy MM harjas, eli kaikki poikaset tulevat saamaan Mm harjaksen. Ulkonäöllisenä tavoitteena onkin siis saada aikaan harjaksellisia valkokorvia. Sinisistä silmistäkään ei toki haittaa olisi. Mistyn poikueen isänä taasen toimii Julius. Juliuksen jälkeläisillä on ollut vähän huonoa onnea, eikä kanilassa ole edelleenkään pojan omia jälkeläisiä kuin Wendy ja Nessu. Niiden kautta suku on toki jatkunut eteenpäinkin. Julius toimii nyt tänä vuonna vielä Mistyn ja Myrtin poikueissa isänä ja jää sitten eläkkeelle. Toivon mukaan poikueisiin syntyy hyviä perillisiä.


Daisylle oli myös tarkoitus saada alkuvuodesta poikue, mutta vieläkään se ei ole ollut suostuvainen astutukseen. Pian tyttö täyttää vuoden, eli viime hetket on astutuksen suhteen pian käsillä. Mikäli ei Daisyn kohdalla tärppää, saadaan suku onneksi jatkumaan serkkutytön Murun kautta. Piakkoin on ajankohtaista myös Rionan astutus, silläkin alkaa pian ikää vuosi olla. Tämän vuoden poikueet tulevat painottumaan pitkälti tähän alkuvuoteen ja kevääseen, mikä onkin hyvä juttu kun viimeksi osa poikueista meni turhan myöhäiseksi loppukesään.


tiistai 14. helmikuuta 2017

Vanhat valokuvat

Tässä olisi jatkoa vanhoja videoita postaukselle. Tällä kertaa katsellaan kuitenkin vanhoja valokuvia. Näissä mennäänkin vielä paljon kauemmas kuin videoissa. Kuvat ovat tosiaan ajalta ennen digikameroita. Valitettavasti en näitä skannaamaan lähtenyt, kun tämä oma läppärini ei halua tulostimen kanssa tehdä yhteistyötä, enkä kuvia olisi siis suoraan tälle koneelle saanut. Laatu ei ole näin kuvattuina paras mahdollinen, mutta koittakaa kestää.


Ensimmäinen kuva onkin hieman erikoisempi. Siinä näkyy hautomakoneessa olevia fasaanin munia, jotka ovat juuri kuoriutumassa. Ensimmäinen pikkufasaani onkin jo päässyt kuorestaan ulos. Kuva on otettu mummulasta, jossa monta vuotta sitten kasvatettiin fasaaneita. Poikasina linnut oli mukavan kesyjä ja niitä oli kiva ruokkia, mutta aikuisina ne lentelivät päin seiniä jos ihminen meni liian lähelle. Fasaani taitaa sellainen eläin ollakin, ettei siitä oikein kesyä koskaan saa.


Tämä kuva on ihan kotosalta ja siinä näkyy ensimmäiset lampaat vuosien takaa. Vasemmalta alkaen lampaat ovat Lumikki, Sakari ja Sonja. Lumikki ehti kuulua laumaan monet vuodet, mutta kahden muun tarina jäi lyhyemmäksi. Sakari annettiin uuteen kotiin muutaman vuoden kuluttua ja Sonja lopetettiin terveysongelmien takia. Luonnekaan sillä ei kehuttava ollut.


Ja sitten taas mummulaan. Ennen Moppea koira virassa toimi Riitu, rodultaan norjanharmaahirvikoira. Riitu kuoli muistaakseni 2004, joten kamalasti en tästä koirasta enää mitään muista. Huomattavasti Moppea ystävällisempi tapaus se kuitenkin oli.


Parina ensimmäisenä vuonna lampaiden karitsat syntyivät jostakin syystä heikkoina ja kuolivat pian syntymänsä jälkeen. Pässin vaihdon myötä syntyi viimein eläväkin karitsa. Pässipoika nimettiin Vaniljaksi. Vanilja oli pässiksi kiltti, johtuen varmaan paljon siitä että sitä karitsana tuli paljon käsiteltyä. Valitettavasti poika ei voinut jäädä pysyvästi omaan laumaan ja vuoden-parin iässä se muutti toiseen lammaslaumaan.


Omien kissojen lisäksi naapurin Mosse kissa oli tuttu näky pihalla. Mosse oli monelle kissalle normaaliin tapaan hieman varautunut vieraita kohtaan, mutta kyllä sitä silittämäänkin pääsi. Kissan herkkua oli grillimakkara ja yleensä se saapui pihaan heti kun ensimmäiset savun hajut kesäisin grillistä ilmoille pääsi.


Mersu ei suinkaan ollut talon ensimmäinen marsu, sillä Nöpö vipelsi pitkin lattioita jo kauan ennen sitä. Nöpö tuli meille kun tuttavaperhe kyllästyi siihen ja halusi marsusta luopua. Nöpö eli melko alkeellista elämää, eikä sillä ollut kaveria. Siitä huolimatta se oli kuollessaan jo hyvin vanha yksilö.


Ensimmäiset varsinaiset omat kissat tulivat vuonna 2000 ja kuten kaikki varmasti tietävätkin, ei mustasta ole vieläkään eroon päästy. Pitkäkarvainen Pörrö menehtyi loppuvuodesta 2009. Pörrö oli aina vähän draamakuningatar, joten kuolemansakin se ajoitti siskoni syntymäpäivälle.


Ennen kissojen leikkaamista ne ehtivät saada yhden "vahinkopentueen" (jonka toki olisi voinut estää leikkauttamalla ne aiemmin). Pentue syntyi heinäkuussa 2001. Viidestä pennusta yksi syntyi kuolleena. Pentujen nimet olivat Miisu, Eino-Reima, Maija ja Lumihiutale, joista ensimmäisenä mainittu jäi Pörrön kaveriksi. Peto katkaisi pentujen myötä välit kokonaan Pörröön, vaikka ennen pentuetta olivatkin olleet ylimmät ystävät.


Toisesta mummulasta löytyi kesäpossuja, joten niitäkin tuli tietenkin lapsena nähtyä. Ihan hauskoja eläimiä nämäkin.


Ensimmäiset kanat saapuivat 2002 ja pari vuotta myöhemmin lauma sai vielä lisäystä. Ensimmäinen satsi kasvatettiin alusta asti itse, tietenkin samassa hautomakoneessa missä oli aiemmin kuoriutuneet lukuisat fasaanit. Kuvassa Tipi kukko kanansa kanssa. Kukosta onkin ollut blogissa aiemminkin juttua,


Lämpääriruuna Bruuno ei ollut oma hevonen, vaan se vietti yhden kesän laitumella naapurin pihassa. Tällöin en vielä käynyt ratsastustunneilla, joten hevonen naapurissa oli kiva viihdyke. Ruunalle vietiin päivittäin vähän leipää, eikä kestänyt kauaa kun se jo iloisesti höristen tuli vastaan. Kuva on hieman epäedustava, eli Bruunolta löytyi kyllä harja ja häntä vaikka kuvassa ne ovat piiloon jääneet.


Bonuksena kaivelin vielä todella vanhan kanikuvan, kun blogi kuitenkin kanipainotteinen on. Tätä porukkaa en ole itse koskaan nähnyt ja kuvan laadustakin huomaa että vanha on. Ennen monessa maalaistalossa oli vapaasti lisääntyviä navettokanipopulaatioita ja sellainen löytyi myös mummulasta. Tässä kaneja näyttäisi olevan aika vähän, parhaimmillaan niitä on ollut monia kymmeniä. Yllättävää että värejä on noinkin paljon, kanit kun kuitenkin luonnonharmaaseen pyrkivät.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Kanilauman kulut vuodelta 2016


Kirjasin viime vuodelta ylös kaikki kaniharrastuksesta aiheutuneet kulut. Osa tarvikehankinnoisa on merkitty ylös jokaista senttiä myöten, mutta välillä en ihan tarkkaa hintaa ole enää muistanut ja senttejä on siis pyöristelty. Monen euron heittoa ei kuitenkaan loppusummassa ole. Listalla pitäisi olla kaikki ostokset, mutta en toki varmaksi uskalla sanoa jos joku pikkujuttu on kuitenkin unohtunut muistiin laittaa. Listattujen kulujen lisäksi vuoden aikana tuli myös tehtyä muutama sellainen hankinta, jotka toisaalta liittyvät kaneihin, mutta en kuitenkaan suoranaisesti kanejen kuluiksi laskenut. Kesällä ostin mm. muutaman pressun häkkien päälle sateensuojaksi. Nämä kuitenkin on ensivuonna hyvin todennäköisesti aivan muussa käytössä joten käyttö kaneilla jää vähäiseksi enkä niiden hintaa kuluihin laske.

Tammikuu
Uusi kani häkkeineen  60€
Suomen lemmikkikanit jäsenmaksu  20€

Helmikuu
Ei kuluja!

Maaliskuu
Ei kuluja!

Huhtikuu
140kg rehuja  85€

Toukokuu
Pet-näyttelyt ilmoittautumismaksu  20€

Kesäkuu
Häkkiverkot  44€
25 kg rehua  11,50€

Heinäkuu
Silmähuuhde   3,50€
Furminator   14€
Ruokakuppi x8  11,50€
Verkkorulla  13,50 €

Elokuu
Valkokorva kani  80€
Säilytysastia x2  20€
Tiskiharja x2  0,80€
Muovikippo x6  3€

Syyskuu
Ei kuluja!

Lokakuu
Kuljetusboksi  18,90€
Juomapullo x6  21,35€
Axilur  60,43€
1500 kg purua  525€

Marraskuu
Kuljetusboksi  23€
Näyttelyt ilmoittautumismaksu  52€

Joulukuu
Ruokakuppi x2  4€

Yhteensä vuonna 2016 kaniharrastukseen kului 1091,48€


Ruoka
Syksyllä ostetut ruokasäkit riittivät talven yli, joten ruokaostoksille piti lähteä vasta huhtikuussa. Silloin hankitut 140kg rehua saivat kesällä vielä kaverikseen yhden 25kg säkin lisää. Yhteensä näille tuli hintaa 96,50€. Talviaikaan kanit saavat kerran tai kaksi viikossa porkkanaa, mutta nämä tulevat yleensä mummulta lahjoituksena. Vuonna 2016 en siis joutunut kertaakaan porkkanoita itse hankkimaan. Kovin suuria summia niistä ei kuitenkaan kertyisi vaikka itse tulisikin ostettua.

Kuivike
Alkuvuosi pärjättiin edellisenä vuonna ostetuilla kuivikkeilla. Yhdessä vaiheessa puru oli hetkellisesti loppu (kun Agria ei enää omalla paikkakunnalla ole) ja kaneilla oli heinäroskakuivitus. Sitten purua tulikin oma klapituotannon sivutuotteena ja tämä oma puru riitti pitkään. Vasta lokakuussa tilasin 525€ maksaneen puruerän, sisltäen 60 purupaalia. Nämä tulee riittämään vielä ainakin pariksi vuodeksi, eli vaikka kerralla isohko summa olikin, niin ihan hetkeen ei tarvitse purusta huolehtia.

Uudet kanit
Uusia kaneja vuonna 2016 kanilaan muutti kaksi. Risteytysuros Helmeri maksoi häkkeineen 60€. Valkokorva Saaga oli värinsä vuoksi hieman kalliimpi tapaus, maksaen 80€. Yhteensä siis kanihankintoihin tuli kulutettua 140€.

Yhdistysten jäsenmaksut
Viime vuosi oli ensimmäinen vuoteni Kaiyhdistyksen ja Lemmikkikanien jäsenenä. Kaniyhdistyksen jäsenmaksun ehdin maksaa juuri ja juuri 2015 vuoden puolella, eli vuodelle 2016 jäi ainoastaan Lemmikkikanien 20€ jäsenmaksu.

Näyttelyt
Näyttelyissä käytiin vuoden aikana kaksi kertaa. Ilmoittautumismaksuille kertyi hinta 72€. Näyttelyt olivat sopivasti niiden yhdistysten järjestämät joihin kuulun, eli summa olisi ollut suurempi mikäli en yhdistyksiin olisi kuulunut.

Kipot, kupit ja pullot
Erilaisia kuppeja tuli hankittua vuoden mittaa useampia. Näiden yhteishinnaksi kertyi 18,50€. Myös kuusi uutta pulloa liittyi kalustoon, hintaan 21,35€.

Häkkien rakennus
Uusia häkkejä valmistui useampia kesän mittaa. Muita tarvikkeita löytyikin jo valmiina, mutta verkkoihin meni 57,50€. Pari rullaa oli jo edellisenä vuonna hankittu varastoon, eli todellisuudessa verkkoa kului suuremmalla summalla. Kanilan häkkeihin tein myös heinäverkot, joiden tekemistä varten hankitulle verkkorullalle tuli hintaa 13,50€. Verkkojen yhteissummaksi tuli siis 71€.

Kuljetusboksit
Uusia kuljetusbokseja hankin kaksi ja nekin lähinnä jottain pystyin kaikki haluamani kanit raahaamaan mukaan Porin näyttelyihin. Yhteishinnaksi bokseille tuli 41,90€.

Matolääke
Syksyllä madotin kaikki kanilakopin asukkaat, sillä muutamalla oli madoista epäilyä. Axilur paketti maksoi 60,43€. Tästä kuitenkin kului alle puolet, eli samasta madottaa vielä myöhemminkin tarpeen vaatiessa.

Muu sälä
Muita satunnaisia hankintoja olivat silmähuuhde pullo, Furminator, pari sailytys astiaa sekä pari tiskiharjaa. Näiden hinnaksi tuli 38,30€.


Kun kuluja katsoo, niin aika paljonhan mukana on turhaakin rahanmenoa. Yhdistyksistä en oikeastaan niin paljoa hyödy, että niihin mikään pakko olisi kuulua. Näyttelyt samaten on aivan turhia, niihin tulee aina tupattua ja sitten koko päivä harmiteltua kun senkin ajan olisi johonkin oikeasti järkevään voinut käyttää. Ruokakupitkaan ei aina niin tarpeellisia ole, sillä kanille on aivan sama syökö se ruokansa kanikuvallisesta keraamisesta kiposta vai matalasta pakasterasiasta. Erona niillä on vain hinta. Mutta toisaalta, harrastuksesta tässä on kyse ja eikös harrastuksiin aina kuulu sitä turhaakin tuhlausta?

maanantai 6. helmikuuta 2017

Vanhoja videoita

Koska tässä ei muutakaan postailtavaa ole, kaivelin Youtuben kätköistä muutaman vanhemman videon katseltavaksi. Näitä ei siis ole koskaan tässä blogissa julkaistu, joskin joku on saattanut niihin Youtuben puolelle joskus törmätä.



Tämä ensimmäinen video onkin todella vanha, sillä tässä laumaan kuuluu vasta alkuperäiskanit Luna, Limona, Rolle ja Jiri. Pojat riitaantuivat alkuvuodesta 2012, eli klipit joissa ne viipottavat yhdessä on peräisin kanien ensimmäiseltä syksyltä/loppuvuodelta. Jos oikein tarkkaa katsoo voi muuten huomata, että Lunalla on tainnut olla valeraskauskin meneilään talvisia klippejä kuvatessa.



Tältä videolta löytyy klippejä talvelta 2012. Alkeperäiskanejen lisäksi videolla pomppii ensimmäisistä poikueista kotiin jääneet nuoret, Paskis, Rumba ja Tilda. Paskis asuu tässä vaiheessa vielä Jirin kaverina, mutta huomaa kyllä että viimeisia aikoja yhdessä ollaan.



Ja vielä kolmas talvinen video, samalla kokoonpanolla kuin edellinenkin. Lampaita vilahtelee vielä kolme, kun Karoliinakin on tässä vaiheessa elävien kirjoissa.



Pari kuukautta talvivideosta eteenpäin mukaan on liittynyt Touho. Touho eleli kevään ajan sisäkanina, mutta suurella innolla oli aina valmis lähtemään ulkoilemaan. Eteisen oven avatessaan sai aina olla varovainen ettei kani livahda mukana ulos. Loppuvideolla näkyy myös luppakolmikkoa. Rumba on tässä vaiheessa jo kantavana, minkä vuoksi se ulkoilee yhdessä Touhon kanssa. Nuppukin on siis jo menossa mukana, joskin vielä syntymättömänä poikasena.



Jälleen on menty muutama kuukausi eteenpäin ja Rumban poikaset ovat syntyneet sekä kasvaneet söpöiksi pikkupupuiksi. Videon alussa on kuvattu Touhon erikoista tapaa juosta perässäni. Tämä johtui ilmeisesti siitä että se oli sisäkanina jonkin aikaa ja ehti kiintyä ihmisiin. Tapa katosi hiljalleen, kun poika muutti ulos ja tajusi olevansa kani eikä ihminen.



Ja vielä viimeinen video, tässä taas hypätty aijassa muutama kuukausi eteenpäin. Lunalta löytyy vielä pienempiä poikasia, mutta Rumban lapset ovat jo muuttaneet muualle. Keväällä syntyneet Limonan poikaset ovat myös jo kasvaneet isoiksi, eikä kotona taida enää muita olla kuin videolla näkyvät Niilo ja Leevi.