torstai 8. syyskuuta 2016

Runoutta torstai iltaan

Runo napattu netistä, alkuperäinen kirjoittaja tuntematon. Muutama pieni muutos tehty itse.


Kaninko tahdot?
No, kaksiko vaan?
Siitä lauma lähtee kasvamaan.
Seuraavaksi huomaatkin, että olet köyhä.
Ja naapuritkin kuiskii, että päästään vähän löyhä.
Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo, eikä neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa,
talo täyttyy kaneilla aivan tuota pikaa!


No uskallatko lekkiin, miten ois vielä yksi?
Kai keittiössä häkissä saan sen säilytetyksi.
Sängyiltä, sohvilta kyllä löytyy tilaa,
ei vielä yhden kanin hoito iltoja pilaa.
Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa.
Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa.


Matonkulma rispaa, ei johtoja ehjiä nää,
lattialla papanat pölyn sekaan häviää.
Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
hampaanjäljestä tapetissa tai puruhahtuvasta?
Jos tämä pieni pidetään, niin varmasti mä lupaan
lisää aikaa luututa puhtautta tupaan.


Ei kanien määrällä ole ylärajaa
ja yhtäkin ilman ois laumani vajaa.
Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vaan kasvaa ja velkaa vielä jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää,
paitsi kanituttavat, joilla samat kuviot nää jyllää.


Nurmikko ja pihapensaat kuolleilta näyttää,
kun nälkäisten kanien massut koitat niillä täyttää.
Kaninruoka, heinät, purut, uudet aitaukset.
Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset.
Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa?
Silloin lempikanisi pusun poskellesi painaa.
Se tuhisee sua rakastaen ja sinä päätät jaksaa
pitää koko jänislauman maksaa mitä maksaa.


Yksi näyttelyyn, yksi jalostusta varten,
yksi sylikaniksi, kaikki täyttää jonkun tarpeen.
Kesä on mukava, siitä kanitkin tykkää.
Ne ulkoilla haluaa, vaikka taivas vettä lykkää.
Sun niskasi on kurainen kanintassun alla
ja niskasta ne pois saa vain maasta ylös nousemalla.


Kanit ja näyttelyt, jännitys ja naksut,
vaiva sekä huoli, paineita ja maksut.
Kaikki on sen arvoista, on kanit elämäsi.
Niin suloiset ja hurmaavat, parhaat ystäväsi.
On maailma muuttunut, ei mikään enää sama,
kun ihminen on kokonaan kaniensa omistama.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)