lauantai 30. heinäkuuta 2016

Pienet


Valitettavasti postaus on aloitettava ikävillä uutisilla, liittyen Hillan poikueeseen. Hilla sai poikueensa keskiviikkona, mutta löydettäessä kaikki kahdeksan pikkuista oli kuolleita. Pesäpaikaksi oli valikoitunut häkin kaivelupuolelle tehty kuoppa ja Hilla oli vahingossa tukehduttanut poikaset heittelemällä liikaa maata pesän päälle. Kaivelualueella on kasvanut poikasia onnistuneestikin, mutta välillä sattuu emoille harmillisia virhearvioita. Hillan kanssa yritetään poikuetta vielä uudelleen, sillä urospoikaselle tästä yhdistelmästä olisi kovasti tarvetta. Mahdollisesti Hilla täytyy seuraavalla yrityksellä teljetä sisätiloihin, jotta sama virhe ei pääse sen kohdalla toistumaan.


Onneksi eläviäkin poikasia kuitenkin löytyy runsaasti. Fionan poikaset täyttivät tänään 10 vrk ja eilen oli ensimmäisillä silmätkin jo auki. Nämä Fionan poikaset ovat viime vuotiseen tapaan erittäin nopeita kehittymään ja syntyivätkin jo karvaa pinnassaan. Kooltaan ovat myös huomattavasti keskimääräistä isompia. Ainakin tässä vaiheessa sukupuolet näyttäisivät menevän aika tasan. Perhosissa on kaksi kumpaakin sukupuolta. Mustissa on yksi poika ja tyttö, kolmannen sukupuolesta en vielä varma ole. Naarasta poikueesta olisin ensisijaisesti itselle jättämässä ja luultavasti valinta osuu toiseen perhoseen. Mietinnässä on myös olisiko urokselle mahdollisesti vielä joskus tarvetta ja pitäisikö yhdelle uroksista etsiä sijoituskoti.


Murun poikaset täyttävät huomenna viikon. Kaikki kolme ovat edelleen matkassa mukana, vaikka alkuviikosta otterin osalta tilanne näytti huonolta. Se löytyi erillään muista poikasista heikossa hapessa. Poikanen oli tavallista kylmempi, eikä ollut muutenkaan yhtään normaali. Makasi vain kyljellään, eikä reagoinut mitenkään vaikka äitikanista yritin maitoakin tarjota. Melkein jätin sen jo pesään palauttamatta, mutta onneksi palautin. Seuraavalla tarkastuskerralla poikanen oli jo aivan normaali. Mysteeriksi jää mikä poikasta vaivasi. Hieman muita leihempi se nytkin on, mutta muuten pirteän oloinen. Tästäkin poikueesta naarasta havittelin, mutta näyttäisi aika urosvoittoiselta. Otter on ainut mikä saattaisi ehkä naaras olla. Mustat ovat hyvin selkeitä poikia.

4 kommenttia:

  1. Miten sä jaksat hoitaa poikasia vähän väliä, nehän vaativat huomiota kuitenkin paljon enemmän? Monta kania kun näyttäisi muutenkin olevan.
    Mikä sun kasvatuksen tavote on? Ihania ja suloisia poikasia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin ne muun lauman ohessa menevät. Itse en sanoisi että huomattavasti aikusia enempää huomiota vaatisivat. Kasvatusjuttuihin voit käydä tutustumassa tarkemmin kotisivuilla: http://katjankanilauma.weebly.com/

      Poista
    2. Empä ole kotisivuasi huomannut ennen. Selvensi paljon, hyvin oli tieto kasassa. Toivottavasti onnistut kasvatuksessasi hyvin! :) Haetko poikasilta juuri suoraan sosiaalisuutta, ettei poikaset vaadi niin suurta työtä ihmisten parissa?

      Poista
    3. Hyvä että sivuilta löytyi kaivattua tietoa. :)
      Tykkään että haluttua luonne on kanilla jo ihan geeneissä, eikä ole muotoutunut ympäristön vaikutuksen vuoksi. Plussa toki on myös että oma työ poikasten kanssa helpottuu, mutta se ei kuitenkaan ole pääsyy luonnostaan sosiaaliseen kaniin pyrkimisessä.

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)