sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Pupubileet

Sade vaan jatkuu, joten hain kaikki vauvakanit vuorollaan sisälle kuvattavaksi. Tarkoituksena oli myös tatuoida viikon päästä luovutukseen tulevat jättipoikaset, mutta inspiraatio katosi kuvatessa ja tatuointi sai siirtyä toiselle päivälle. Niille kun tulee vielä tatskat kumpaankin korvaan, niin ei ihan nopea juttu ole. Joskus viime syksynä joku pyysi postausta tatuoimiseen liittyen ja sellainen odottaa valmiiksi kirjoitettuna luonnoksissa. Kunhan vielä saan kuvia itse tatuoimistilanteesta, niin postaus on valmis julkaistavaksi.

Tatooine "Daisy"

Ensimmäiseksi kuvattavaksi päätyi Wendyn poikanen Daisy. Sen kaksi veljeä muuttivat jo pari viikkoa sitten uusiin koteihin, joten neiti on ainut poikanen poikueesta. Kaverina sillä on kuitenkin Hallan poikaset, joten leikkikavereita riittää. Kivan näköinen tytöstä on kasvanut. Paljon siinä on samaa olemusta nähtävissä, kuin emässään. Luonteeltaan Daisy on mukava ja rauhallinen tapaus. Tässäkin muistuttaa paljolti emäänsä, mutta tietenkin todellinen luonne paljastuu vasta kun tyttö on murrosiän ylittänyt.


Hallan poikaset ovat puolentoista viikon päästä kahdeksanviikkoisia. Kuten jo aiemmin kerroinkin, lähtee näistä kolme kesäkaneiksi. Neljännelle taas on oma pysyvä koti tiedossa. Poikue on kotona hieman luovutusikää pitempään, sillä taitavat kaikki lähteä valloittamaan maailmaa vasta kesäkuun puolella. Tämä poikuehan on pitkään toivottu yhdistelmä, jossa kumpikin vanhemmista on omia kasvatteja. Mielenkiinnolla odottelen ovatko vanhempina yhtään toivotun näköisiä rakenteeltaan. Luonteet näillä ainakin on mukavat ja se tietenkin aina ulkonäköä tärkeämpää on.



Seuraavaksi siirrytään jättikaneihin ja ensimmäisenä Wilman poikasiin. Edellisten kuvien yhteydessä kerroin kahdesta pienemmästä poikasesta. Ikävä kyllä niitä kahta ei enää ole, tukiruokintayrityksistä huolimatta. Voi olla että poikasissa jotain vikaakin oli, kun kuitenkin jo pesäpoikasina jäivät kasvussa muista jälkeen. Kahdeksan poikasta kun ei vielä mahdottoman iso poikue ole. Harmittavan paljon tästä poikueesta on poikasia kuollut, mutta ei voi mitään. Jäteillä käy välillä näinkin. Tästä poikueesta koteja etsii vielä kaksi poikaa, luonnonharmaa ja luonnonkeltainen. Yksittäiskuvissa olevat poikaset jää kotiin, kutsumanimet niille on vielä mietinnässä.


French Vanilla "Riona"
Ranskanluppapoikaset olivat hankalia kuvattavia, sillä korvia sojotti joka suuntaan. Poikaset eivät myöskään olleet oikein poseeraustuulella. Rionaa lukuun ottamatta poikaset ovat muuttaneet jo pois aikuisten luota ja asuvat nyt ulkohäkissä. Kuvatessa olivat siis hieman märkiä ja siitä johtuen sotkuisen näköisiä. Korvat poikasilla on aika hyvin luppautuneet. Heti kun oli ensimmäinen lämmin päivä, lurpahti ensimmäisen korvat ja muut ovat seuranneet perässä. Ihan täysin luppia eivät kaikki vielä ole, mutta yhtään pystykorvaakaan ei enää joukkoon kuulu.


Viimeisenä vielä Jättiksen belgianjättipoikaset. Näistä myös suurin osa on muuttanut aikuiten seurasta pois. Ainoastaan porukan pieneimmät, eli valkoiset ja luonnonharmaan rääsyn jätin vielä maitobaarien seuraan. Nyt kuvatesa kyllä katselin valkoistenkin jo saaneen hyvin massaa, joten nekin voisi ihan hyvin jo vieroittaa. Valkoisten keskellä näkyy tämä rääsy. Vaikka se vähän jääkin muiden taakse piiloon, huomaa varmasti että se on todella paljon pienempi muita. Wilman poikasetkin ovat alkaneet kasvaa jo siitä ohi. Oikeastaan siitä asti kun poikanen oli pariviikkoinen, olen odottanut sen jonakin aamuna löytyvän kuolleena. Eipä ole kuitenkaan niin käynyt. Ei poikasta voi uuteen kotiin luovuttaa, mutta se saa kasvaa kotona niin kauan kuin kunto vaan pysyy hyvänä. Varmaan moni sen olisi jo lopettanut, mutta annetaan poikaselle mahdollisuus kun ei kuitenkaan mitään normaalia elämää haittaavaa vikaa ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)