tiistai 26. huhtikuuta 2016

Yleistä höpinää


Uusia kuvia ei ole vieläkään tullut otettua, mutta saatte nyt kuvan muodossa tavata yhden meidän oravista. Lintujen ruokapaikalla käy säännöllisesti kolme oravaa (satunnaisesti on neljäskin näkynyt) ja tämä yksilö taitaa olla se kaikkein kesyin tapaus.

Viikonloppuna Wendyn poikaset, eli vuoden ensimmäinen poikue tuli luovutusikään. Toinen pojista on varattuna ja lähtee loppuviikosta uuteen kotiin. Japanilainen etsii vielä omaa kotia ja voisi sen nopeammin löytää jos saisin tänään aikaiseksi siitä muutaman ilmoituksenkin nettiin laittaa. Tyttöpoikanen, jonka on tarkoitus kotiin jäädä on tunnettu lähinnä nimellä Tuomas. Tyhmään nimeen liittyy kyllä tarinakin, mutta sitä en viitsi blogissa kertoa. Virallisesti olen sen kuitenkin ristinyt Daisyksi ja täytyy yrittää opetella hiljalleen kutsumaan sitä sillä nimellä. Samassa porukassa elävät Hallan poikaset alkavat lähestyä neljän viikon ikää. Ne ovat jo hyvin reippaita ja mm. ulkoilevat innokkaasti muun lauman mukana. Nelikko juoksee myös aina kovalla tohinalla ruokakupille ja eroavat tässä Wendyn poikasista. Yleensä poikaset kiinnostuvat ruuasta jo varsin nuorina, mutta Wendyn kolmikkoa ei meinannut vielä kuudenkaan viikon iässä saada millään ruokakupille. Nykyään ovat kyllä nekin jo oppineet syömään muutakin kuin heinää.

Ranskanluppapoikasia meillä on valitettavasti nykyään yksi vähemmän, kun mustista poikasista yksi löytyi kuolleena viime viikon lopulla. Poikanen oli hyvän kokoinen ja pirteä, mutta ilmeisesti sillä jotain häikkää oli kuitenkin ollut. Tyttöhän tuo kuollut poikanen tietenkin oli. Itse en sitä ollut pitämässä, mutta ottajia olisi kyllä muualla ollut. Ainahan ne kuolleet poikaset tuntuu olevan niitä, joille olisi itsellä käyttöä tai josta joku muu olisi kiinnostunut. Belgianjättejä on edelleen täysi kymmenen jäljellä, vaikka huolestuneena olen kaikkein pienintä poikasta seuraillut. Se on puolet pienempi, kuin poikueen suurimmat poikaset, mutta muuten ihan hyvässä kunnossa. Vähän huono sen tulevaisuuden ennuste taitaa olla, mutta en sitä kuitenkaan ole poiskaan laittamassa niin kauan kuin syö ja liikkuu reippaasti. Ranskanlupista jää kotiin japanilainen tyttö, josta olenkin jo muutamaan kertaan maininnut. Jättiksen belggaripoikueesta en toistaisekssi jätä ketään kotiin. Poikasista on useampi menossa kesäkaneiksi ja katselen sitten kun syksyllä palaavat mikä vaikuttaa lupaavalta.

Poikakanit ovat asuneet ulkona jo muutaman viikon ja kohta olisi tarkoituksena alkaa valmistella myös jäteille ulkohäkkejä. Tyttöporukka tarvitsee jonkin isomman aitauksen ja pojille sitten omat yksiöt. Vielä en tosin tiedä montako jättipoikaa täällä kesällä on. Söpö mahdollisesti menee kesäksi saman paikkaan missä viime kesänäkin asusteli ja Sebun kohtalo on vähän mietinnän alla. Se on kiva kani, mutta kaipaisin kuitenkin hieman kookkaampaa belggaripoikaa. Pyrin muualta ostetut kanit aina pitämään itsellä loppuun asti, mutta jos Sebulle tulee kiva koti vastaan voisin sen sinne luovuttaa. Edellytyksenä tietenkin, että koti on varmasti lopullinen. En varmaan pojasta pahemmin tule missään ilmoittelemaan, mutta jos muuta kautta koti tulee vastaan, niin harkitsen Sebusta luopumista.

Toukokuun puolessa välissä Suomen Lemmikkikanit järjestää näyttelyn Paneliassa ja harkinnassa on sinne mennä. Sisko haluaisi Justuksen käyttää näyttelyissä ja samalla voisi pari omaakin kania paikalle viedä. Elokuussahan käytiin neljän kanin kanssa ekoissa näyttelyissä. Silloin jäi kuitenkin vähän harmittamaan kun en oikein saanut karvanvaihtojen takia mukaan niitä kaneja joita olisin halunnut. Nyt talven jäljiltä tilanne on paljon parempi ja kaikilla upeat turkit. Se mennäänkö näyttelyihin vai ei selviää kuitenkin vasta myöhemmin. Vielä kun ei voi olla varma onko töistä silloin vapaata. Tuollahan olisi myös estekisat, joita olisi hauska päästä katselemaan. Vielä kun luokkina on eliittiä ja korkeutta, niin olisi mielenkiintoista katseltavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)