keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Marsujoukko


Helmin kavereiksi muuttaneet pikkumarsut ovat asuneet täällä jo reilu kaksi viikkoa ja hyvä porukka on kolmikosta muodostunut. Rusettityttö on saanut nimekseen Elda, mutta sileäkarvaisen kaverin nimi on vielä mietinnässä. Tai on silläkin lempinimi, mutta taas kerran sellaista materiaalia että jätetään julkisesti kertomatta. Tyttöjen syntymätodistuksetkin olivat viimein tulleet ja niistä selvisi että eri poikueista ovat peräisin. Joku vajaa viikko noilla kahdella ilmeisesti ikäeroa on.

Helmi otti vaavit hyvin vastaan ja oikeastaan lähes heti nämä uudet tulokkaat alkoivatkin pomotella Helmiä. Näillä ikäeroa ilmeisesti on sen verran vähän, että selvää johtajaa ei porukassa ollut. Tummapärstäinen tyttö on ilmeisesti nyt joukon johtaja. Eläinkaupassa jo varoiteltiinkin, että se on luonteeltaan hyvin temperamenttinen yksilö. Ilmeisesti ehkä vähän liiankin, sillä Helmi ja Elda viihtyvät mielellään kahdestaan ja tämä kolmas on sitten yksinään. Aluksi Helmi on hyvinkin kiinnostunut siitä, mutta kun ei vastakaikua tullut, se alkoi kaveerata Eldan kanssa.

Poikasissa on jo näkyvissä kesyyntymistä, mutta vielä niihin ei saa koskea ja piiloutuvat kun häkin luukku avataan. Muuten kuitenkin liikuskelavat reippaasti häkissä ja ovat oppineet Helmin johdolla huutamaan ruokaa. Öisin tytöillä on aina kovat rallit häkissä ja silloin aina saa vähän katua että sänkyni on lähes marsuhäkin vieressä.

Jos säät suosivat, niin ensikuussa tytöt pääsevät ensimmäistä kertaa elämässään ulkoilemaan. Tähän asti kaikki marsut on olleet sen verran varmoja luonteeltaan, että niitä on voinut ulkoiluttaa vapaana. Näitä ei kuitenkaan taida vielä tänä kesänä uskaltaa vapaana pitää. Helmikin on kyllä muuten todella kesy (on mm. valmis kerjäämään ruokaa keneltä tahansa), mutta kiinni ottamisesta se ei tykkää. Vapaana saa ulkoilla vasta siinä vaiheessa, kun osaa tulla kutsusta luokse ja hypätä itse syliin. Yksi ulkoiluun sopiva aitaus kuitenkin odottaa valmiina. Sen ostin jo viime kesänä Ilonan ja Violan kokopäiväulkoilutarhaksi, mutta kesä oli sitten niin kylmä ja sateinen, ettei aitausta tullut käytettyä. Ihan kiva marsunäyttely alkaa jo pihalla olla, mikäli siskon marsut tulevat myös pienelle kesälomalle tänne. Niidenkin määrä kun on vuodessa kasvanut kahdesta neljään (joista yksikään ei edes tule toimeen keskenään). Marsunhäkkejen nikkarointia siis tidossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)