lauantai 27. helmikuuta 2016

Poikasten odottelua


Vielä ei ole vauvauutisia kerrottavana, mutta enää ei kauaa voi millään mennä. Poikasten liikkeet tuntuvat jo selvästi Wendyn vatsassa ja neidin olo on selvästi tukala. Yöllä epäilisin poikasten syntyvän, kun huomena on 31. tiineyspäivä. Omien kanin kohdalla olen huomannut että talvisin tiineydet tuntuvat usein kestävän pitempään kuin kesällä. Talvipoikueet ovat tainneet järjestään syntyä 31. tiineyspäivänä, kun kesällä useampi on tehnyt jo 29. tiineyspäivänä. Lämpötilalla tuntuisi siis jonkinlainen yhteys olevan.

Hallalle odottelen poikasia tiistaina, mikäli se kantavana on. Wendyn kohdalla olen tiineydestä ollut pitkään jo aika varma, mutta Halla on vähän epäselvempi tapaus. Sitä en ole päässyt kamalasti tunnustelmaankaan, kun juoksee karkuun aina kun saavun paikalle. Meillä nämä kanit on jostain syystä kamalan pitkävihaista porukkaa. Kun jotain epämiellyttävää tapahtuu (kuten tässä tapauksessa astutus), niin aina vähintään seuraavat pari viikkoa ollaan kuin villikaneja eikä vahingossakaan tulla lähelle.

Arvauskilpailuun ehtii vielä ainakin huomiseen asti osallistua. En kyseisessä postauksessa asiasta tainnut muistaa mainita, mutta kilpailu on avoin kaikille. Blogin lukija ei tarvitse olla ja anonyyminäkin saa osallistua!


Ensikuun lopulle olisi toivottavasti tiedossa myös jättipoikasia. Sebun ansiosta tällä kertaa tulee syntymään ihan puhtaitakin belgianjättejä. Viimeksi kun urosta ei ajoissa löytynyt. Lisäksi Aadalle on uusi yritys saada ranskanluppalapsia. Viime kesänä se synnytti valitettavasti taivasalle, eikä oikein ollut pesääkään rakentanut. Imettänyt se poikaset kyllä oli. Poikaset oli pakko siirtää suojaisempaan paikkaan, eikä Aada niitä enää uudessa pesäpaikassa käynyt hoitamassa. Koko poikue siis meni muutaman päivän iässä. Nyt synnytys tulee tapahtumaan sisällä, joten vaaraa huonosta pesäpaikasta ei ole. Samalla tulee myös selvyys oliko ensimmäisellä kerralla kyse vain ensikertalaisen osaamattomuudesta. Toivottavasti tällä kertaa ei ole moitittavaa.

Belgianjättien kohdalla jännitän sitä, löytyykö Sebun värigeeneistä pikku a. Mikäli löytyy, on toiseen belggaripoikueeseen mahdollista syntyä chinchillaa. Chinchillan värisiä belgianjättejä on vähän tarjolla ja ne maksavat yleensä paljon, joten olisi kiva näin helpomman kautta sellainen itselle saada. Poikueet tulevat todennäköisesti muutenkin olemaan melko värikkäät, sillä tavallisen luonnonharmaan lisäksi on mahdollista syntyä luonnonkeltaista ja luonnonsinistä. Sebun sisaruksissahan oli jopa muutamia väriltään venäläisiä poikasia, joten täysin mahdotonta ei ole sellaistenkaan eksyminen poikueisiin.

Mikäli kaikki menisi täydellisesti ja saisin belggareissa chinchillaa ja ranskiksissa japanilaista, olisi näitä jälkeläisiä ajatuksena myöhemmin yhdistää ja koittaa saada ulos mustavalko japanilaista. Siinä olisikin sitten hieman harvinaisemman värisiä jättikaneja. Mielenkiintoinen projekti siis luvassa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)