lauantai 9. tammikuuta 2016

Tyttöporukan kuulumisia


Hoitokanit palasivat eilen kotiinsa, joten tyttölauma pääsi tänään käväisemään lampolassa. Kovin tyhjältä tuo lampola nyt näyttää ilman hoitokanien aitausta, joka lohkaisi ison palan käytävästä. Tässä viikonloppuna oli uuden asukkan tarkoitus kotiutua tänne meille ja aluksi lampolass asustella. Myyjä kuitenkin katosi kesken asioiden sopimisen, joten ilmeisesti tätä kania ei meille sitten tulekaan. En ihmettelisi yhtään vaikka kani olisi jollekin nopeammin hakeneelle annettu, tämä kun tuntuu nykyään monen myyjän tyyli olevan. Mutta etsinnät jatkuvat, eikä tässä vielä mikään kiirekään uutta urosta ole löytää.



Pikkutytöillä on viimevuotiseen tapaan ulkohäkin luukku auki läpi talven. Saavat siis itse päättää ovatko ulkosalla vai sisällä. Pienillä pakkasilla tykkäävät olla ulkonakin, mutta kun tuossa pari päivää oli reilusti yli kaksikymmentäkin astetta pakkasta, ei tyttöjä pahemmin ulkona näkynyt. Normaalisti ne tulevat ulos katsomaan kun kuulevat että olen menossa kanilan poikia ruokkimaan. Nyt kuitenkaan eivät tulleet ulos edes silloin. Tästä syystä olenkin hieman epäileväinen ihan kunnon ulkokanien suhteen, joista paljon on kaniryhmissä ollut puhetta. Monet kun puhuivat kuinka kanit eivät käyttäneet lämpökoppejaan edes kolmenkymmenen asteen pakkasella. Mahtaako kyse olla enemmän siitä että kani ei pidä pientä kopperoa kovin mukavana paikkana, kuin siitä että se todella haluaisi istuskella lumessa ja pakkasessa? Kyllä näillä meidänkin tytöillä on kovimmilla pakkasilla miinusta myös sisätiloissa ja jättityttöjen huone on vielä kylmempi. Sisätiloissa on kuitenkin myös seinät, katto ja kuiva alusta, joita ulkohäkissä ei välttämättä ole. Jättikanien jättämistä talveksi ulos eristettyjen koppien voimin olen miettinyt, mutta jos tämä joskus toteutuu taidan koppien tilalle kuitenkin järjestää reilumman kokoisen sisätilan.



Näin yleisesti pikkutytöille kuuluu hyvää, mutta lauman vanhimman jäsenen Limonan kunto hieman huolettaa. Limona täyttää keväällä viisi, eli alkaa olla jo hieman iäkkäämpi, muttei kuitenkaan vanha. Sillä kuitenkin on viimeisen vuoden aikana on yleinen olemus vanhentunut huomattavasti, viime aikoina vielä enemmän. Mitenkään sairas sen ei voi sanoa olevan, mutta mieli ei ole enää niin virkeä kuin ennen ja yleiskuntokin alkanut heikentyä. Madotettu se on hiljattain ja ruokaakin menee normaaliin tahtiin. Saa siis nähdä miten rouvan talvi sujuu ja lähteekö kunto vielä kohenemaan. Sääli olisi Limonasta joutua vielä luopumaan. Sillä on ollut hyvin suuri rooli koko kaniharrastuksen aloitukseen ja lisäksi rouvaa voi jonkinlaisena kantaemonakin pitää.


Näin aiheesta poiketen on pakko myös mainita, että pihassa on taas alkanut liikuskella uusi villikissa. Jo kuuden vuoden ajan pihaan on säännöllisesti joka toinen talvi ilmestynyt villikissa, joka on vähintään talven yli maisemissa viihtynyt. Onhan tässä jo odoteltukin milloin uusi kissa taas ilmestyy, nyt kun edellisestä kissasta on taas se kaksi vuotta kulunut. Vilahdukselta kissaa on jo aiemminkin näkynyt, mutta aamulla se oli tullut lintujen ruonkintapaikalle syömään. Siellä kun tarjoilu on niin monipuolista, että paikalla viihtyy sekä tintit, tulkut, sirkut, rastaat, tikat, harakat ja varikset, että myös oravat ja öisin rusakotkin. Nyt nähtävästi myös kissat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)