perjantai 6. marraskuuta 2015

Lyhyet kuulumiset


Blogin suhteen on ollut taas hieman inspiraatio hukassa, joten postausten laatukin on ollut sen mukaista. Vanhempia blogitekstejä lukiessa oikein huomaa, kuinka paskanjauhantataito on tyystin kadonnut jonnekin. Ennen sai koko postauksen aikaiseksi aiheesta, josta nykyään osaa kirjoittaa vain muutaman lauseen.

Kuvia blogiin on myös vähän hankala saada, sillä valoisaan aikaan ehdin kuvata vain viikonloppuisin. Arkipäiviä kun kuuden jälkeen pääsen kotiin, on jo täysi pimeys. Lampolassa ja kanilassa onneksi on nyt kummassakin valot, niin ei tarvitse enää kanilan asukkaita kännykän valossa ruokkia. Näinhän siis vielä viime talvena toimittiin. Tämänkin postauksen kuvat on päivän aikana kameraan ilmestyneitä, ei siis itse napattuja.


Hiiriongelmat jatkuvat edelleen, kun yhdestä pääsee eroon tulee jostain kaksi lisää. Kissoista ei ole asiassa mitään apua. Peto ei viisitoistavuotiaana vanhuksena pahemmin lempisohvaltaan poistu. Kerran vuorokaudessa sen on tarpeillaan käytävä muualla ja tämä onkin ainoa merkki mistä tietää sen olevan vielä elossa. Manu taas on sen verran tunari, että se päästää hiiren aina lopulta karkuun. Itse olen pari hiirtä kiinni saanut ja siirtänyt ne toisaalle asumaan. Niin kauan kaikki on kuitenkin hyvin, kun kyse on vain hiiristä eikö rotista.


Lopuksi vielä hieman positiivisempia uutisia, eli Söpön kuukauden takaisen karkureissun tulos. Karkaamisesta on jo 32 päivää, eikä yhtäkään poikasta ole ilmestynyt. Älyttömän hyvä tuuri, kun pahimmassa tapauksessa kaikki viisi tyttöä olisivat voineet sen kymmenen poikasta tehdä. Taisi Söpö siis kuitenkin olla liian nuori lisääntymispuuhiin, vaikka selkeästi oli tyttöjä astunut sen minkä vaan oli ehtinyt. Taisi ajankohdallakin olla osuutta asiaan, näin loppuvuodesta kanit tiinehtyvät vaikeammin. Kolmen kuukauden päästä voikin jo alkaa laittaa aluille niitä suunniteltuja poikueita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)