lauantai 21. marraskuuta 2015

Justus

Tammikuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä kun Justus liittyi porukkaan. Tosin vain osittain, sillä Justus ei asu täällä meillä vaan siskoni luona. Alunperin Justuksen piti tulla ihan omaan kanilaan, kun syksyllä etsin uutta poikakania ja laitoin pojasta viestiä. Alustavasti puhuttiin myyjän kanssa että pupu meille muuttaisi, mutta sitten en myyjästä enää mitään kuullutkaan ja oletin kanin menneen muualle. Tämä tosiaan tapahtui joskus lokakuussa. Ostin sitten Oliverin ja musta sinisilmä unohtui. Tammikuussa sain kuitenkin myyjältä viestiä jossa kyseli kanin hausta. Hetki piti miettiä mistä ihmeestä edes viestissä puhuttiin, sillä kolmessa kuukaudessa oli myyjän nimi jo painunut unohduksiin. Kävi ilmi että muutama myyjän laittama viesti oli kadonnut matkalla, mutta yllättäen oli kuitenkin pitänyt kania varattuna vaikka millään tavalla ei oltu yhteyttä välillä pidetty. Tässä vaiheessahan en oikein voinut varausta enää perua ja kani oli otettava. Poika oli asustellut sisällä, eikä se voinut tietenkään enää tammikuussa muuttaa kanilaan. Niinpä poika meni siskolleni (joka ei ollut suunnitellut edes kania hankkivansa) asumaan sisäkaniksi.


Justus on vajaa puolitoistavuotias paperiton leijonanharjas. Mikään muotovalioleijona tuo ei ole, kuten harva paperiton kani onkaan. Omiin tavoitteisiin sopii kuitenkin hyvin, kun ei ole niin pyöreä muodoltaan kuin hienot rotuleijonat. Väriltään Justus on musta x-kirjava ss ja värin takiahan pojasta kiinnostuinkin. Justuksen ansiosta kanilaan saatiin ensimmäiset valkoiset sinisilmäiset poikasetkin. Justus pääsi toimimaan isänä Nessun ja Nupun poikueissa. Ensi vuodelle ei Justuksen suhteen ole kasvatussuunnitelmia, mutta eihän sitä tiedä jos joskus vielä Justuksellekin käyttöä tulee.


Ensin ajattelin itse kertoa hieman Justuksen luonteesta, mutta käytänkin tätä siskoni kirjoittamaa tekstiä, mikä oli kaniryhmässäkin jokunen aika sitten esillä.

"Heippa! Mä olen Justus 1v4kk. Mun omistaja rakastaa mua yli kaiken, koska oon niin kiltti pupu.
Se rakastaa valosarjoja, sillä olikin niitä neljä, mutta mää rikoin ne kaikki koska en tykänny niistä.
Mä rikoin myös tvn johdon, ja kaikki sen puhelimenlaturit. Se osti niitä kerran kaks varmuudeks, mutta söin ne alle kahdessa tunnissa kummatkin. Rikon myös aina sen kaikki kuulokkeet. Omistaja on oppinut ostamaan niitä aina useemmat kerralla, mutta löydän ne ihan mistä tahansa. Käyn oikein välillä kaivamasa sen laukkua että löydän ne.
Mä oon rikkonut myös kaikki talouden peitot, tyynyt ja petivaatteet. Jos se ei silitä mua, mää rikon jotakin. Näihin rätteihin on aina helppo turvautua ellen mitään muuta löydä. Oonhan mä toki myöskin rikkonu pari sen vaatetta ja korua.
Mä syön kuitenkin myös muutakin kuin johtoja ja lakanoita. Nimittäin kaikki omistajan kasvit ja kukat on tosi hyviä. Aina mä keksin keinon millä tiputtaa ne alas ja syödä.
Lisäks mä aina varastan siltä, ja sen vierailta kaikkee mitä muka puput ei sais syödä. Just eilen mä onnistuin varastaan sen kaverilta myslipatukan ku se katto toiseen suuntaan. Siinä oli oikein suklaata ja kaikkee. Mut en mä siitä myslistä välittäny, mussutin vaan ne suklaat päältä. Sit mä oon käynyt varastamassa sipsejä. Ne oli niin hyviä et yritin viedä koko pussin ja jäin kiinni.
Mä kuitenkin pidän huolta ettei omistaja pääse lihomaan. Mun lempiharrastus on istua sen ruuan päälle ainakun se syö sohvalla tai sängyssä. Tai sitten mä käyn ja kippaan sen lautasen lattialle.
Sit mä pidän myös huolta ettei se nuku liikaa. Jos se ei meinaa millään herätä, mä tungen kielen sen sieraimeen.
Toinen hyvä on istua sen naaman päälle ja tökkiä sitä tassuilla silmään. Iltasin kun sillä on aikanen herätys, tungen naamani niin lähelle sen korvaa kun mahdollista ja naksutan hampaitani niin ettei se varmastikkaan nuku.
Ellen mä mitään muuta pahaa keksi, niin sit käyn kusella pyykkikorissa. Siis siinä missä puhtaat vaatteet odottaa.
Kaiken huipuks mä oon keksiny miten saan purtua sitä ilman että se saa mua kiinni. En mä sitä uskalla etupuolelta purra, mutta jos tarvis vaatii, hiivin sen selän taakse ja puren selkään tai peppuun. Se ei ehdi ikinä kääntyyn ajoissa ja mä taas ehdin juosta niin lujaa ku jaloista pääsee karkuun."

2 kommenttia:

  1. Kuu on aivan samanlainen. Meinaan siinä eli puree selkään tai peppuun vaikka sillon kun siivoo häkkiä. Tää oli kiva postaus. Justuksellle terkkuja!

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)