perjantai 18. syyskuuta 2015

Viisikko


Fionan lapset ovat kehittyneet kovasti. Aktiivisesti ne liikuskelivat pesän ulkopuolella jo ennen parin viikon ikää ja nyt taitavat valveilla ollessaan viettää aikaa enemmän muualla kuin pesässä. Ulkonäöltään nämä on aika hauskoja. Toisaalta niissä on nähtävissä hermeliinimäistä pyöreyttä ja samaan aikaan myös belgianjätin piirteitä. Luonteeltaan muistuttavat enemmän näitä tänä vuonna synntyneitä jättipoikueita, kuin pikkukanilapsia. Kiva on seurailla millaisia kaneja näistä kasvaa.

Sukupuolet ovat selkiintyneet varmoiksi ja ainoastaan se yksi tyttö tuolla tosiaan on. Kuvissa tyttö on ensimmäisessä kuvassa esiintyvä pikkuinen. Kova pohdinta on päällä jääkö tui ainut tyttö kotiin, vaiko joku pojista. Tyttö olisi helppo, sillä voisi jäädä laumaan asumaan. Musta väri ei kuitenkaan ole ihan toivomani. Uros taas vaatisi oman häkin, mutta värin puolesta tykkäisin perhosista. Ehkä asia sitten selkiintyy kun luonteet tulevat paremmin esille ja näkee muutenkin vähän paremmin millaisia kaneja ovat. Kokomustaa poikaa en ainakaan kotiin ole jättämässä, joten ne ovat vapaata riistaa jos joku tälläisestä erikoisemmasta risteytyksestä on kiinnostunut.

Yllättäen poikasten suhteen on taas kerran ollut huonoa onnea. Nupun mada tyttö oli jollain tapaa saanut eilen itsensä loukattua ja sen takapää oli halvaantunut. Takajalat vaan roikkuivat perässä, kun pikkuinen raahautui eteenpäin. Kovia kipuja poikasella tuskin oli, sillä söi innokkaasti muiden mukana eikä muullakaan tavalla epänormaalilta vaikuttanut. Nyt pikkuinen on kuitenkin jo paremmilla porkkanamailla. Vuosi sittenhän yksi silloin jo uuteen kotiin muuttanut kasvattini lopetettiin samasta syystä. Omassa häkissään se oli yön aikana loukannut selkänsä ja vaihtoehtona oli joko lopetus tai kallis leikkaus. Tuollaisten leikkausten hinta on helposti yli tonnin luokkaa, joten ihan ymmärrettävää ettei kaniin halua sellaista summaa laittaa, oli se sitten kuinka rakas tahansa. Onneksi ei olla Amerikassa, jossa havaantuneelle eläimelle laitetaan pyörät peräpäähän ja ollaan tyytyväisiä kun eläin saa jatkaa "onnellista" elämäänsä.

1 kommentti:

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)