sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lammashistoriaa

Ekat lampaat, vuosi 1996

Ensimmäiset lampaat tulivat meille kesällä 1996. Edellisenä vuonna olimme muuttaneet keskustan rivitaloasunnosta omakotitaloon, jonka pihassa oli sopivasti vanha puunavetta. Lampaat tulivat vähän vahingossa. Niiden hankkimista ei oltu ollenkaan suunniteltu. Isi sattui tekemään jotain töitä tutuillamme, joilla oli lauma lampaita. Palkaksi sitten tarjottiin muutamaa lammasta. Alunperin lampaat oli varmaankin tarkoitus pistää lihoiksi syksyllä, mutta toisin kävi.
Olin lampaiden tullessa kolmevuotias, mutta muistan kuitenkin hyvin kun olin niitä isin kanssa hakemassa. Mitään kuljetuskoppia meillä ei tietenkään ollut, vaan lampaat laitettiin auton (kaadetulle)takapankille.
Lampaita oli kolme, kaksi uuhta ja yksi pässi. Nimekseen ne saivat Lumikki, Sonja ja Sakari. Lumikki oli parivuotias, kaksi muuta samana keväänä syntyneitä karitsoita.
Sakari oli siitä harvinainen pässi, että se ei koskaan puskenut ihmisiä. Toista yhtä kilttiä pässiä meille ei koskaan tullut.

Kaikki kolme lammasta asuivat samassa karsinassa, joten seuraavan keväänä syntyi luonnollisestikin Lumikille ja Sonjalle karitsoita. Karitsat kuitenkin syntyivät heikkoina ja kuolivat pian synnyttyään.
Myös seuraavan kesän karitsoille kävi näin. Siinä vaiheessa alettiin epäillä lampaissa olevan jotakin vikaa ja syytökset kohdistuivat erityisesti Sakariin.
Sakari lahjoitettiin uuteen kotiin ja seuraavana talvena uusi pässi, Pekka saapui. Pekka tuli isosta laumasta, jonka vuoksi se oli todella laiha ja melko arka. Nopeasti se kuitenkin lihoi ja kesyyntyi, kuten meille muuttaneilla eläimillä on tapana.

Lumikki ja vastasyntynyt Vanilja
Vanilja
26.5.1999 Lumikki synnytti kaksoset, joista toinen jäi eloon. Eloon jäänyt karitsa oli pässi ja se sai nimekseen Vanilja. Vaniljasta tuli varsinainen lellikki, kun se oli ainut karitsa. Sonja ei karitsoita saanut. Sillä oli myös ilmennyt monenlaisia terveysongelmia, joten sen oli aika mennä teuraaksi.

Kolmoset
Lumikki ja Martta
Seuraavana keväänä, 29.4.2000 Lumikki sai kolmoskaritsat, kaksi pässiä ja yhden uuhen. Karitsat saivat nimekseen Martta, Manteli ja Kaneli. Kaneli oli paljon muita pienempi ja heikompi, ja se määki jatkuvasti. Siksi se saikin lempinimen Huutaja. Tuttipulloruokinnan avulla Kanelillekin saatiin tarpeeksi maitoa ja siitä kasvoi lopulta komea pikkupässi.
Syksyllä laumaa harvennettiin. Pässikaritsat teurastettiin ja Vanilja muutti uuteen laumaan muutaman kilometrin päähän. Seuraavana vuonna saimme kovasti kiitosta Vaniljasta, sillä laumassa ei enää muita syntynytkään kuin kolmosia ja nelosia.


Lumikki ja Martta alkoivat yhdessä kasvattaa lammaslaumaa. Martan ensimmäinen karitsointi ei tosin oikein onnistunut. Se synnytti yhden, todella pienen karitsan. Koska karitsa oli väriltään kaunis musta, sitä yritettiin pitää hengissä hinnalla millä hyvänsä. Karitsa asuikin meillä sisällä pesuhuoneessa muutaman päivän. Lopulta se kuitenkin luovutti taistelun ja menehtyi.
Vuonna 2002 Lumikin kolmosissa oli jälleen joukossa yksi muita heikompi tapaus. Roosaksi nimetty karitsaa alettiin ruokkia tuttipullosta. Se kiintyi kovasti ihmisiin ja viettikin aikaa mieluummin ihmisten kuin lampaiden kanssa. Siskon kanssa alettiin harrastaa Roosan kanssa lammasagilityä, sillä se pienestä koostaan huolimatta hyppäsi vaikka kuinka korkeasta esteestä yli leivänpalan perässä. Aamuisin Roosa tuli aina omatoimisesti pihaan odottamaan aamumaitoaan. Se määki pihassa niin kauan, että joku tuli sitä ruokkimaan. Usein se tuli sisälle taloon saakka juomaan maitoaan. Keittiö lattialla maitoa juova lammas ei tuona kesänä ollutkaan mitenkään harvinainen näky.
Syksyllä ilmeni pienoisia ongelmia. Yhtenä aamuna maassa oli paksu kerros lunta ja lampaat olivat edelleen ulkona. Kovalla kiireellä ne siirrettiin sisätiloihin ja teurastukset jäivät siltä syksyltä tekemättä.
Tämä kostautui seuraavan keväänä, kun lampaiden määrä kasvoi päivittäin karitsointien seurauksena. Lopulta lampaita oli peräti 16 kappaletta. Todellisuudessa niitä olisi ollut paljon enemmän. Osa karitsoista kuitenkin syntyi heikkoina ja kuolivat. Syynä tähän oli luultavasti se, että nuoret pässit olivat päässeet astumaan emojaan ja karitsat olivat sen vuoksi olleet huonoja. Pekkaa meillä ei tässä vaiheessa enää ollut. Se oli saanut syksyllä mystisen sairaskohtauksen, jonka vuoksi se oli jouduttu lopettamaan.

Pekka
16 jatkuvasti nälkäistä lammasta saa varmasti kenen tahansa hermot kireälle. Siksipä laumaa päätettiin karsia oikein reilusti syksyn tullen.
Uuhista jätettiin ainoastaan Lumikki ja Roosa. Niiden lisäksi jätettiin Lumikin sen vuotinen pässikaritsa Keke. Luonteeltaan Keke oli täysi kusipää ja se jätettiin vain siksi, että se oli väriltään musta. Meillähän ei ennen Kekekä ollut yksikään musta lammas jäänyt eloon. Noiden kolmen lisäksi talveksi jäi vielä Roosan poika Liilo. Liilo oli niin pieni, että sen annettiin kasvaa vielä hetki ennen lihoiksi laittamista.
Kaikki muut lampaat teurastettiin. Ihan mukava hommahan siinä isillä oli, kun saman päivän aikana 12 lammasta teurasti. Itse ei juurikaan lampaan lihaa syödä, joten kaikki tuttavat saivat mukavia lihalahjoituksia.

Edessä Roosa, takana Lumikki

Pari vuotta mentiin kolmen lampaan voimin. Vuonna 2005 laumaan saatiin kuitenkin lisäystä. Isin tehtäviin kuului käydä syksyisin teurastamassa lampaita siinä laumassa, johon Vanilja oli aikoinaan mennyt. Laumassa oli yksi huomattavasti muita pienempi pässikaritsa. Lauman omistaja sitten tarjosikin karitsaa meille tai muuten se tapettaisiin ja annettaisiin koiralle. Karitsa päätettiin ottaa ja kaupan päälle saatiin vielä toinenkin karitsa. Tämä toinen karitsa valittiin periaatteella "mikä ensimmäiseksi kiinni saadaan". Nimeksi karitsoille tuli Legolas ja Hermione.
Valitettavasti pian meille muuton jälkeen Legolas kuoli. Sillä oli luultavasti jokin synnynnäinen vika. Hermione kuitenkin jäi ja se kiintyi kovasti Roosaan.
Lauma kohtasi kuitenkin epäonnea. Ensin Roosa sai tarhassa jonkin kohtauksen (mahdollisesti oli syönyt jotakin myrkyllistä kasvia) ja se piti lopettaa. Seuraavana vuonna myös Keke kuoli. Ilmeisesti syynä oli jälleen jokin myrkytys. Meillä on kolme lammasta kuollut mystisesti ja aina ennen lampaiden kuolemaa niille on tuotu ruohoja muualta. Eli ilmeisesti mukana on päässyt jotakin myrkyllistä tulemaan.

Keke
Lampaita oli jäljellä enää kaksi, Lumikki ja Hermione. Lumikki oli kuitenkin jo vanha, olihan se meidän alkuperäisiä lampaita. Yhtenä aamuna, kevättalvella 2009 se sitten löydettiinkin kuolleena. Hermione järkyttyi tästä kovasti, olihan se elänyt koko elämänsä laumassa ja jäi nyt aivan yksin. Nopeasti se kuitenkin liittyi kahden kanamme seuraan ja kulki niiden mukana onnellisena pitkin pihoja.
Pian se sai myös kaksi uutta kaveria, Sandran ja Karoliinan. Kaksikko tuli jälleen tuosta samasta laumasta, mihin Vanilja oli vuosia sitten lähtenyt.

Karoliina ja Sandra tulopäivänään
Viimevuodet ollaankin sitten menty tällä kokoon panolla. Uusia lampaita meille ei enää tule, sen on päätetty. Itse tulen kuitenkin hyvin varmasti lampaita hankkimaan, kunhan omaan kotiin joskus muutan.
Lampaat ovat olleet hyvin opettavaisia eläimiä. Monet karitsoinnit on tullut nähtyä livenä ja karitsoiden kasvua on ollut kiva seurata. Olen myöskin ollut meillä aina se, joka sai päättää mitkä lampaat teurastetaan ja mitkä jätetään.
Lammas on hyvä valinta lemmikiksi, mikäli sellaista vain on mahdollista pihassa pitää. Täysin idioottejahan ne on, mutta olisi jäänyt monet hyvät naurut nauramatta ilman lampaita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)