perjantai 29. maaliskuuta 2013

Kotiutumista

Touho
 Touhoksi nimetyn pojan ensimmäinen yö sujui hyvin. Kovin mielellään se näyttää viettävän aikaansa aitauksessaan olevassa 80cm pitkässä häkissä. Ilmeisesti se ei ollut tullut koko yönä häkistä ulos. Edellisessä kodissaan se on viimeaikoina ollut paljon häkissä, joten varmaan tuntee olonsa siellä turvallisimmaksi.


Nyt Touho on ollut koko päivän vapaana lattialla ja ulkonakin ehdittiin välillä piipahtaa. Kovin kauaa ei viitsitty ulkoilla, kun ei ole pahemmin tainnut ulkona olla.



Muutkin puput, luppia lukuun ottamatta, pääsivät tänään ulkoilemaan. Samalla vähän siistin noita niiden häkkejä, niin ei tarvitse suursiivousta tehdä niin pian.

Limona oli tarkoitus astuttaa tänään Rollella, mutta tyttö oli kiukkuisella päällä eikä astutus onnistunut. Pitää yrittää huomena uudestaan.
Tosin on myöskin pieni mahdollisuus, että Limona on jo kantavana. Viime lauantaina juoksuteltiin pupuja ulkona niin, että Rolle oli vapaana alapihalla ja Limona ja Rumba valjaissa etupihalla. Pikkuveljeni ulkoilutti Limonaa ja antoi sen mennä omia teitään ja juoksi itse narun päässä perässä. Sillävälin kun hain ulkokisulle sisältä ruokaa, oli Limona juossut veli perässään navetolle ja sieltä kuuluikin jo apua huutoja. Siellähän Rolle jo ahdistelikin Limonaa. Veli ei noista astutusjutuista mitään ymmärrä, joten on mahdollista että Rolle on päässyt Limonan astumaan. Eiköhän se tässä lähipäivinä selviä, onko Limona kantavana vai ei. Mikäli ei anna Rollen astua, niin sitten todennäköisesti on jo kantavana.
Mikään katastrofi tämä ei ole, poikaset vain syntyvät sitten viikon aiemmin kuin mitä alunperin suunniteltiin.


Postaukset on olleet taas viimeaikoina varsin pupupainotteisia, mutta eiköhän muunkin lauman kuulumisia taas piakkoin blogiin eksy.

torstai 28. maaliskuuta 2013

Poika on tullut kotiin






Kuvissa esiintyy tänään kanilaumaan liittynyt uusi asukas, toistaiseksi vielä nimetön leijonanharjaspoika. Papereita pojalla tosin ei ole, mutta vanhemmat ovat kuitenkin molemmat puhtaita jellonia.
Pupu on nyt vajaan vuoden ikäinen, synttäreitään se viettää toukokuussa. Synttärit ovat muuten kaksi päivää Tildan ja Rumban synttäreiden jälkeen, eli varsin saman ikäistä sakkia.


Tässä on huono kuva  pojan häkkiviritelmästä. Muutoksia saattaa vielä tulla. Keskellä aitausta menee noita maalattuja hirsiä, joten pitää seurata alkaako niitä järsiä ja jos alkaa niin pitää hirret jotenkin peittää.


Tämän päivän ostoksia. Kompostikehikko, kaksi vessalapiota pupuille, kaksi uutta pulloa, ruokakupit uudele pupulle ja pellettiä Jirille. Jiri on edelleen sen verran laihassa kunnossa, että saa jonkin aikaa syödä varsin vapaasti tuota pellettiä kaiken muun ruuan lisäksi. Pelletti on ihan perus markettipaskaa, täytyy joskus hakea eläinkaupasta jotain laadukkaampaa lihotusruokaa.
Vasta viimeisessä kaupassa tuli mieleen että Mopella on ne synttärit sunnuntaina. Ruokakaupassa ei mitään kovin laadukasta valikoimaa koiran herkkuja ollut, joten mukaan tarttui Dentastixeja ja noita nahkatikkuja. Olisi jotain hienompaa voinut ostaa, jos olisi ajoissa muistunut mieleen.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Uuden asukkaan odottelua


Uusi pupu kotiutuu huomenna tai perjantaina, mikäli suunnitelmiin ei isompia muutoksia tule.
Pupuhan tulee meille sisälle asumaan kevään ajaksi, sillä sisällä asunutta kania olisi vähän ilkeää laittaa ykskaks lampolaan. Pupu saa kesällä totutella rauhassa ulkoelämään ja siihen asti on sisällä.

Häkkiviritelmä on vielä vaiheessa. Mersun vanhan häkin kaivoin tänään varastosta esiin ja siitä on tarkoitus tulla lepäily/ruokailu paikka. Häkin ympärille olisi tarkoitus jonkinlainen aitaus kehitellä. Huomena pitää käydä Agrimarketissa katsomassa löytyisikö sieltä kompostikehikkoja. Jos ei löydy, niin pitää sitten jotain puutarhaverkkoa ostaa ja koittaa siitä jonkinlaista aitausta muotoilla.
Mitään jättisuurta asumusta ei pupulle ole tänne sisälle tulossa, sillä tarkoituksena on pitää sitä vapaana aina kun joku vaan on vahtimassa. Itse pääsen töistä kotiin siinä kahdentoista-yhden aikaan, joten aika paljon ehtii pupua vapaana pitää.

Saa nähdä mitä Peto tuumaa kun sen reviirille tuodaan kani. Marsujen se antaa kyllä olla rauhassa, mutta kaneista se ei oikein ole koskaan tykännyt. Mutta eipä kissan tarvitse kania katsella kuin pari kuukautta, sitten on toivottavasti jo sen verran lämmin että pupun saa ulos.

Jos joku muuten jäi miettimään mitä tuo sininen uunivuoka tekee häkin päällä, niin kerrottakoon että siitä on tarkoitus tulla puputtimen vessalaatikko. Äiti osti joskus tuollainen nätin uunivuuan, mutta siitä meni sisäpuolen pinnoitus nopeasti huonoksi. Hienoa vuokaa ei raaskittu heittää menemään, vaan se säästettiin juurikin vessalaatikkotarkoitukseen.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kuvapläjäys

Moppekuvat on muutaman päivän takaisia, muut kuvat eilen otettuja.
Eilen oli jo varsin kiva ilma aamupäivästä. Lampaatkin kävivät vähän ulkona jaloittelemassa. Kovin kauaa eivät tosin viihtyneet, kun syötävää ei maasta löytynyt. :)

Hirviökoira






Marsujen oleskelunurkkaus lattialla



Löydätkö kuvasta kanin?

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Pupujuttuja jälleen


Viime viikolla tuli tehtyä polttokynällä tuollainen kyltti pupulaan. Monta vuotta on jo tuo puinen kyltti pyörinyt nurkissa, kun se on joskus tullut tiimarista ostettua. Nyt keksin sitten sillekkin jotain käyttöä.


Limonan astutuspäivä on päätetty ja astutus tulee tapahtumaan ensi viikon perjantaina. Pikkupuput tulevat sitten syntymään luultavasti 27. tai 28. huhtikuuta. Rolle tulee olemaan poikueen isä. Viime vuoden poikaset olivat varsin ihania, joten näistäkin on odotettavissa mukavia lemmikkipupuja.
Pitää alkaa kohtapuoliin suunnitella miten luppien kopin saa jaettua kahteen osaan. Rumba ja Tilda jää toiselle puolelle ja Limona menee toiselle puolelle. Sitten kun tulevat poikaset ovat riittävän vanhoja, yhdistetään kaikki takaisin samaan laumaan.


Eilen päästin lupat pihalle juoksentelemaan siksi aikaa kun ruokin muita pupuja ja lampaita. En sitten ottanut huomioon sellaista mukavaa asiaa, kuin valtavaa puupinoa, joka hiljattain tuotiin lampolan viereen.
Limona ryntäsi tietenkin heti sen alle. Neitiä on todella hankala saada muutenkaan ulkoa kiinni ja puupinon alta sitä ei ole mitään mahdollisuuksia napata. Tähänkin on kuitenkin apukeino keksitty. Rolle valjaisiin ja puupinon viereen houkuttimeksi. Ei kestänyt muutamaa sekunttia kauempaa, kun Limona jo ryntäsi iloisesti Rollen luokse. Poikakanihoukutin tepsii aina. :)
Päästin Rollen vapaaksi, nappasin Limona ja lähdin viemään sitä kanilaan. Rolle meni tietenkin sillä välin myöskin pinon alle. Pojan kanssa ei kuitenkaan mitään ongelmia tullut, sillä se tulee kutsusta luokse ongelmitta. Olisivatpa kaikki kanit yhtä tottelevaisia ja ihanaluonteisia.


Reilun parin viikon päästä olisi muuten tarkoitus suunnata Tampereelle hevosmessuille, mikäli tuolle viikonlopulle ei yllättäen tule lomituksia. Paljon olisi kaikenlaista ostettavaa messuilta, joten toivottavasti niille pääsen. Jotain juttua messuista varmaankin tulee sitten aikanaa, mikäli niillä käytyä tulee.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Edistystä pupun hankintaan

Uuden puputuksen hankkimiseen on vihdoinkin tullut hieman edistystä. Sopiva kani on löytynyt ja mikäli ei muutoksia suunnitelmiin tule, pupu muuttaa meille lähiaikoina. Kyseessä on vuoden vanha, musta otter, leijonanharjasuros. Enemmän juttua pupusta tulee sitten kun se meille saapuu. :)


Kanilassa olen aloitellut suursiivousta. Häkit alkaa olla taas sen näköisiä, että pitää vaihtaa kaikki purut kokonaan. Lunan häkin jo tänään siivosinkin ja huomena varmaan on kerroshäkki vuorossa. Lunan vessalaatikkoon laitoin tiiliskiven pohjalle, niin loppuu laatikon heitteleminen. Luna osaa käyttää vessaa, mutta viimeaikoina on vain aina heittänyt laatikon häkin alakertaan. Kaikenlaisia painoja on noihin vessalaatikoihin tullut ennenkin laitettua, kun eivät ole oikein paikoillaan pysyneet.

Rollelle kävi eilen pieni haaveri, kun Paskis pääsi puraisemaan sitä nenään. Rolle oli vapaana juoksemassa ja tietenkin oli pakko mennä Paskista verkon läpi ärsyttämään. Sen kahden sekunnin aikana, mitä ehtivät verkon läpi tappelemaan, ehti Rolle saada hampaanjäljet nenäänsä. Jälki oli todella pieni, mutta naama ehti silti tahriintua verellä. Eipä kannata tunkea nokkaansa joka paikkaan.

Kanila video

Sain eilen muokkailtua viimeinkin tuo kanilavideon julkaisukuntoon, joten tässä se sitten tulee. Video ei ole mikään erityisen hieno, tarkoituksena on vain esitellä lampolaa/kanilaa.


         

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Mitä meille kuuluu?

Kirjoitellaanpas nyt sitten yleisesti koko lauman kuulumisia, kun viimeaikoina on paljolti tullut vain kanien asioista kirjoiteltua. :)


Pupujen osalta laumaan on tulossa luultavasti lisäystä (tulevien poikasten lisäksi). Meille on nimittäin melko varmasti uusi pupu jossakin vaiheessa tulossa, kunhan sopiva vain löytyy.
Urosta etsiskelen, jotta sillä voisi sitten jossakin vaiheessa noita tyttöjä astuttaa. Pääasiassa tulisi tietenkin ihan lemmikiksi, jalostuskäyttö ei ole se pääasia. Meillä nuo edelliset puput on ostettu aika hätäisesti, joten senkin puolesta on kiva etsiskellä ihan kaikessa rauhassa juuri sitä unelma pupua.
Vielä ei ole yhtäkään sopivaa ehdokasta riittävän läheltä löytynyt, eikä kyllä itse asiassa ole tainnut löytyä yhtäkään myytävää täältä päin. Missä se kuuluisa ylitarjonta kaneista?

Kotilolauma tulee myöskin kasvamaan kevään aikana. Varasin eilen kaksi risteytyskotiloa (akaatti/jadatzi). Kotiloista pitäisi tulla valkojalkaisia ja ruskeakuorisia kavereita. Kaksikko muuttaa tänne kuitenkin vasta keväämmällä, kun lämpötilat sopivat postitukseen.
Kesällä varmaan katselen jotain muitakin uusia kotiloita, kun noita on nykyisin aika vähän (kiitos suuren joukkokuoleman) ja tyhjiä muovibokseja vaikka millä mitalla.


Meidän ulkokissa on tainnut ottaa hatkat, kun sitä ei ole aikoihin näkynyt. Äiti on sen pari kertaa nähnyt naapureiden pihassa, joten on tainnut sinne muuttaa. Uutta kulkukissaa odotellessa...
Pedolle vihollisen katoaminen on tietenkin ollut ilon aihe ja nyt vaari onkin ulkoillut enemmän kuin ennen. Ulkoilun lisääntymiseen tosin vaikuttaa myös ilmojen lämpeneminen.

Marsuilla on kovasti kevättä rinnassa. Viola on alkanut muistuttaa käytökseltään enemmän poikamarsua, sillä se purisee, heiluttelee peppua ja jahtaa Ilonaa. Ihan samanlaista käytöstä kuin Mersulla (joka siis oli poika). Toivottavasti käytös muuttuu pian taas tyttömäiseksi, sillä Ilonalla alkaa mennä jo pikkuhiljaa hermot kaveriinsa.

Lampolan puolella odotellaan myöskin kevään tuloa. Lampaat ovat kovasti jo ulos katseleet ja odotelleet milloin pääsevät pois pimeästä lampolasta. Ihan vielä ei niitä viitsi ulos päästää, mutta kunhan lumet tuosta hieman sulavat, niin pääsevät vähän pihaan jaloittelemaan.
Pupuilla on ollut valeraskauksia, sillä niiden mielestä kevään tulo tarkoittaa poikasia. Varsinkin Tilda on repinyt ihan mukavasti karvaa vatsastaan ja tehnyt pesää heinäkoriin.
Lampolassa rettelöinyt rotta on muuten saatu eliminoitua ja hyvä niin. Lunallakin on ruuankulutus kovasti vähentynyt, kun rotta ei enää käy syömässä sen siemensekoitusta.


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lammashistoriaa

Ekat lampaat, vuosi 1996

Ensimmäiset lampaat tulivat meille kesällä 1996. Edellisenä vuonna olimme muuttaneet keskustan rivitaloasunnosta omakotitaloon, jonka pihassa oli sopivasti vanha puunavetta. Lampaat tulivat vähän vahingossa. Niiden hankkimista ei oltu ollenkaan suunniteltu. Isi sattui tekemään jotain töitä tutuillamme, joilla oli lauma lampaita. Palkaksi sitten tarjottiin muutamaa lammasta. Alunperin lampaat oli varmaankin tarkoitus pistää lihoiksi syksyllä, mutta toisin kävi.
Olin lampaiden tullessa kolmevuotias, mutta muistan kuitenkin hyvin kun olin niitä isin kanssa hakemassa. Mitään kuljetuskoppia meillä ei tietenkään ollut, vaan lampaat laitettiin auton (kaadetulle)takapankille.
Lampaita oli kolme, kaksi uuhta ja yksi pässi. Nimekseen ne saivat Lumikki, Sonja ja Sakari. Lumikki oli parivuotias, kaksi muuta samana keväänä syntyneitä karitsoita.
Sakari oli siitä harvinainen pässi, että se ei koskaan puskenut ihmisiä. Toista yhtä kilttiä pässiä meille ei koskaan tullut.

Kaikki kolme lammasta asuivat samassa karsinassa, joten seuraavan keväänä syntyi luonnollisestikin Lumikille ja Sonjalle karitsoita. Karitsat kuitenkin syntyivät heikkoina ja kuolivat pian synnyttyään.
Myös seuraavan kesän karitsoille kävi näin. Siinä vaiheessa alettiin epäillä lampaissa olevan jotakin vikaa ja syytökset kohdistuivat erityisesti Sakariin.
Sakari lahjoitettiin uuteen kotiin ja seuraavana talvena uusi pässi, Pekka saapui. Pekka tuli isosta laumasta, jonka vuoksi se oli todella laiha ja melko arka. Nopeasti se kuitenkin lihoi ja kesyyntyi, kuten meille muuttaneilla eläimillä on tapana.

Lumikki ja vastasyntynyt Vanilja
Vanilja
26.5.1999 Lumikki synnytti kaksoset, joista toinen jäi eloon. Eloon jäänyt karitsa oli pässi ja se sai nimekseen Vanilja. Vaniljasta tuli varsinainen lellikki, kun se oli ainut karitsa. Sonja ei karitsoita saanut. Sillä oli myös ilmennyt monenlaisia terveysongelmia, joten sen oli aika mennä teuraaksi.

Kolmoset
Lumikki ja Martta
Seuraavana keväänä, 29.4.2000 Lumikki sai kolmoskaritsat, kaksi pässiä ja yhden uuhen. Karitsat saivat nimekseen Martta, Manteli ja Kaneli. Kaneli oli paljon muita pienempi ja heikompi, ja se määki jatkuvasti. Siksi se saikin lempinimen Huutaja. Tuttipulloruokinnan avulla Kanelillekin saatiin tarpeeksi maitoa ja siitä kasvoi lopulta komea pikkupässi.
Syksyllä laumaa harvennettiin. Pässikaritsat teurastettiin ja Vanilja muutti uuteen laumaan muutaman kilometrin päähän. Seuraavana vuonna saimme kovasti kiitosta Vaniljasta, sillä laumassa ei enää muita syntynytkään kuin kolmosia ja nelosia.


Lumikki ja Martta alkoivat yhdessä kasvattaa lammaslaumaa. Martan ensimmäinen karitsointi ei tosin oikein onnistunut. Se synnytti yhden, todella pienen karitsan. Koska karitsa oli väriltään kaunis musta, sitä yritettiin pitää hengissä hinnalla millä hyvänsä. Karitsa asuikin meillä sisällä pesuhuoneessa muutaman päivän. Lopulta se kuitenkin luovutti taistelun ja menehtyi.
Vuonna 2002 Lumikin kolmosissa oli jälleen joukossa yksi muita heikompi tapaus. Roosaksi nimetty karitsaa alettiin ruokkia tuttipullosta. Se kiintyi kovasti ihmisiin ja viettikin aikaa mieluummin ihmisten kuin lampaiden kanssa. Siskon kanssa alettiin harrastaa Roosan kanssa lammasagilityä, sillä se pienestä koostaan huolimatta hyppäsi vaikka kuinka korkeasta esteestä yli leivänpalan perässä. Aamuisin Roosa tuli aina omatoimisesti pihaan odottamaan aamumaitoaan. Se määki pihassa niin kauan, että joku tuli sitä ruokkimaan. Usein se tuli sisälle taloon saakka juomaan maitoaan. Keittiö lattialla maitoa juova lammas ei tuona kesänä ollutkaan mitenkään harvinainen näky.
Syksyllä ilmeni pienoisia ongelmia. Yhtenä aamuna maassa oli paksu kerros lunta ja lampaat olivat edelleen ulkona. Kovalla kiireellä ne siirrettiin sisätiloihin ja teurastukset jäivät siltä syksyltä tekemättä.
Tämä kostautui seuraavan keväänä, kun lampaiden määrä kasvoi päivittäin karitsointien seurauksena. Lopulta lampaita oli peräti 16 kappaletta. Todellisuudessa niitä olisi ollut paljon enemmän. Osa karitsoista kuitenkin syntyi heikkoina ja kuolivat. Syynä tähän oli luultavasti se, että nuoret pässit olivat päässeet astumaan emojaan ja karitsat olivat sen vuoksi olleet huonoja. Pekkaa meillä ei tässä vaiheessa enää ollut. Se oli saanut syksyllä mystisen sairaskohtauksen, jonka vuoksi se oli jouduttu lopettamaan.

Pekka
16 jatkuvasti nälkäistä lammasta saa varmasti kenen tahansa hermot kireälle. Siksipä laumaa päätettiin karsia oikein reilusti syksyn tullen.
Uuhista jätettiin ainoastaan Lumikki ja Roosa. Niiden lisäksi jätettiin Lumikin sen vuotinen pässikaritsa Keke. Luonteeltaan Keke oli täysi kusipää ja se jätettiin vain siksi, että se oli väriltään musta. Meillähän ei ennen Kekekä ollut yksikään musta lammas jäänyt eloon. Noiden kolmen lisäksi talveksi jäi vielä Roosan poika Liilo. Liilo oli niin pieni, että sen annettiin kasvaa vielä hetki ennen lihoiksi laittamista.
Kaikki muut lampaat teurastettiin. Ihan mukava hommahan siinä isillä oli, kun saman päivän aikana 12 lammasta teurasti. Itse ei juurikaan lampaan lihaa syödä, joten kaikki tuttavat saivat mukavia lihalahjoituksia.

Edessä Roosa, takana Lumikki

Pari vuotta mentiin kolmen lampaan voimin. Vuonna 2005 laumaan saatiin kuitenkin lisäystä. Isin tehtäviin kuului käydä syksyisin teurastamassa lampaita siinä laumassa, johon Vanilja oli aikoinaan mennyt. Laumassa oli yksi huomattavasti muita pienempi pässikaritsa. Lauman omistaja sitten tarjosikin karitsaa meille tai muuten se tapettaisiin ja annettaisiin koiralle. Karitsa päätettiin ottaa ja kaupan päälle saatiin vielä toinenkin karitsa. Tämä toinen karitsa valittiin periaatteella "mikä ensimmäiseksi kiinni saadaan". Nimeksi karitsoille tuli Legolas ja Hermione.
Valitettavasti pian meille muuton jälkeen Legolas kuoli. Sillä oli luultavasti jokin synnynnäinen vika. Hermione kuitenkin jäi ja se kiintyi kovasti Roosaan.
Lauma kohtasi kuitenkin epäonnea. Ensin Roosa sai tarhassa jonkin kohtauksen (mahdollisesti oli syönyt jotakin myrkyllistä kasvia) ja se piti lopettaa. Seuraavana vuonna myös Keke kuoli. Ilmeisesti syynä oli jälleen jokin myrkytys. Meillä on kolme lammasta kuollut mystisesti ja aina ennen lampaiden kuolemaa niille on tuotu ruohoja muualta. Eli ilmeisesti mukana on päässyt jotakin myrkyllistä tulemaan.

Keke
Lampaita oli jäljellä enää kaksi, Lumikki ja Hermione. Lumikki oli kuitenkin jo vanha, olihan se meidän alkuperäisiä lampaita. Yhtenä aamuna, kevättalvella 2009 se sitten löydettiinkin kuolleena. Hermione järkyttyi tästä kovasti, olihan se elänyt koko elämänsä laumassa ja jäi nyt aivan yksin. Nopeasti se kuitenkin liittyi kahden kanamme seuraan ja kulki niiden mukana onnellisena pitkin pihoja.
Pian se sai myös kaksi uutta kaveria, Sandran ja Karoliinan. Kaksikko tuli jälleen tuosta samasta laumasta, mihin Vanilja oli vuosia sitten lähtenyt.

Karoliina ja Sandra tulopäivänään
Viimevuodet ollaankin sitten menty tällä kokoon panolla. Uusia lampaita meille ei enää tule, sen on päätetty. Itse tulen kuitenkin hyvin varmasti lampaita hankkimaan, kunhan omaan kotiin joskus muutan.
Lampaat ovat olleet hyvin opettavaisia eläimiä. Monet karitsoinnit on tullut nähtyä livenä ja karitsoiden kasvua on ollut kiva seurata. Olen myöskin ollut meillä aina se, joka sai päättää mitkä lampaat teurastetaan ja mitkä jätetään.
Lammas on hyvä valinta lemmikiksi, mikäli sellaista vain on mahdollista pihassa pitää. Täysin idioottejahan ne on, mutta olisi jäänyt monet hyvät naurut nauramatta ilman lampaita.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kevään odottelua


Parina päivänä on ollut jo varsin mukava sää, joten eiköhän se kevät jo kohta tule. :)
Ja pakkohan sen on pian tullakkin. Huomasin nimittäin tässä yksi päivä, että kahden kuukauden päästä meillä on toivon mukaan pikkuisia pupulapsia.
Limona olisi loppukuusta tarkoitus Rollella astuttaa. Päivää en ole vielä päättänyt, mutta tuossa pääsiäisen aikoihin tulee astutus tapahtumaan. Viime vuonna Limona astutettiin pitkäperjantaina, ja saattaa olla tänäkin vuonna astutus samana päivänä.
Tildalla tai Rumballa olisi myös tarkoitus poikue sitten myöhemmin kesällä teettää. Tällä hetkellä kallistuisin enemmän Rumban puolelle, sillä Tilda on nyt viimeaikoina ollut hirmu kiukkuinen. Yhtenä päivänä lupat oli ulkona juoksentelemassa ja otin sitten Rollenkin ulos (valjaissa tietenkin). Annoin Rollen haistella tyttöjä ja Tilda sitten hyökkäsi useammankin kerran Rollen kimppuun vihaisesti muristen. Joten vähän epäilyttää antaisiko se koskaan yhdenkään uroksen astua itseään. Tilda on tykännyt noita poikia vetää turpaan pienestä pitäen. Rumba taas on hyvinkin kilttiluonteinen pupu ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa.
Sopivaa urosta olen yrittänyt lähistöltä etsiä, mutta vielä ei ole tullut tulosta. Mielessä on käynyt myös uuden poika pupun osto, mikä saattaakin olla mahdollista jos sopiva tulee vastaan.


Kunhan lumimäärä hieman vähenee, olisi suunnitelmissa aloittaa estetreenit kaneilla. Erityisesti tuota Paskista pitäisi koittaa hypyttää, kun se on rakenteeltaankin niin kivan sporttinen. Pojan kanssa ei ole koskaan esteitä hypitty, mutta luulisin sen niistä tykkäävän. Rumba ja Tilda aloittelivat jo syksyllä esteiden alkeita. Niillekkin voisi palauttaa mieleen esteiden salat, mikäli innokkuutta vielä löytyy.
Olen miettinyt myös erilaisten temppujen opettamista Rollelle. Mutta näitäkin treenaillaan sitten keväämmällä.


Rolle sai torstaina uuden ruokakupin (kuvassa). Kirpparilla oli 1,5€ myynnissä, joten ihan hyvät kaupat tuli tehtyä. Kuppi on kyllä oikeasti kissalle tarkoitettu, mutta ei kerrota sitä Rollelle.


Pupujen torstain ruuat. Porkkanaa, siemenseosta, näkkäriä ja jokaiselle yksi "huippu terveellinen" keksi.
Tuossa keskellä on pussillinen rotan myrkkyä, mutta se ei sentään ollut kaneille menossa. Jokainen blogia seurannut tietää varmasti kenelle myrkky on tarkoitettu. :)


Tästä tuli nyt pelkkä kaniaiheinen postausta, mutta joku toinen päivä sitten muidenkin kuulumisia. Lähiaikoina on tulossa pelkästään lampaillekin omistettu postaus.