torstai 14. helmikuuta 2013

Inhottavat siimahännät

Lampola oli pitkään ilman rottia, mutta nyt sinne on taas muuttanut tuollainen inhottava mötikkä. Ja viimeaikoina olen tuon rotan kanssa joutunut olemaan tekemisissä turhankin paljon. Taitaa siis olla aika tarjota rotalle maittava myrkky illallinen.
Kesyrottia tai -hiiriä vastaan minulla ei ole mitään ja varmasti tulen joskus lemmikkirottia hankkimaankin. Villejä rottia inhoan kuitenkin todella paljon, ja niitä aina välillä valitettavasti lampolassa asustaa. Hiiret jotenkuten menettelee, vaikka en ilosta hypikkään kun niitä meillä sisällä talossakin välillä vilistää.

Kävin pari tuntia sitten ruokkimassa lampaat ja kanit ja päästin siinä sitten samalla Paskiksen juoksentelemaan vapaana. Paskis meni hengailemaan Lunan häkin luo ja haisteli verkon läpi äitiään. Katselin sitten kuinka lampolan nurkassa olevasta kolosta tuli esiin rotta. Rotta meni Paskiksen viereen ja siinä sitten nököttivät kuin vanhat tutut (ja vanhoja tuttujahan ne nyt varmaan onkin, kun samassa rakennuksessa elävät). Pian rotta kuitenkin sitten katosi takaisin koloon, kun se huomasi minun katselevan. 
Kohta rotta tuli kuitenkin takaisin esille. Paskis sattui samalla hetkellä liikkumaan ja rotta hyökkäsikin sitten kanin kimppuun. Ilmeisesti rotalla ei mikään verinen tappelu ollut mielessä, mutta hyppäsi kuitenkin kiukkuisena Paskiksen selkää vasten. Paskis tietenkin kääntyi ihmeissään ja rotta pakeni jälleen koloonsa.
Mutta joo, ihan mukava rotta...
Samaan rottaan olen lampolassa ennenkin törmännyt ja kovin röyhkeältä vaikuttaa.

Viime keväänä lampolassa asui myöskin yksi ihan valtavan kokoinen rotta. Myrkyllä siitä kuitenkin päästiin ja rotta kaiken lisäksi löytyi kuolleena keskeltä pihaa. 
Nykyisellekkin rotalle täytyy myrkkyä hommata. En nimittäin uskalla yhdelläkään kanilla teettää poikasia, ennen kuin kaikki lampolan rotat ovat hengettömiä. En nimittäin epäile ollenkaan, etteivätkö rotat voisi käydä ryöstämässä pikkunakkeja pesästä. Vuosia sitten meillä syntyi kaksi hyvin heikkoa karitsaa ulkotarhaan. Kun karitsat sitten makasivat tarhassa puolikuolleina, tuli paikalle kaksi rottaa ja yrittivät viedä toisen karitsan mennessään. Varsin törkeää käytöstä yrittää viedä vielä elävä karitsa.

Myrkyn lisäksi on toki muitakin tuholaistorjunta mahdollisuuksia. Kissasta ei oikein ole mihinkään, mutta hevonenkin toimii hyvin. Yhtenä aamuna nimittäin löysin tallilla orin karsinasta kuoliaaksi liiskatun rotan.
Myös kanat ja kukot ovat hyviä torjumaan hiiriä ja rottia. Kun meillä vielä ole kanoja ja kaksi kukkoa oli lampolan puolella vapaana, ei niiden elinaikana ollut kertaakaan ongelmaa hiiristä tai rotista. Kerran jopa löytyi kuoliaaksi nokittu hiiri.

Yleensä siimahännistä on helppo päästä eroon, mutta poikkeuksiakin on. Aikoinaan Miisu ja Pörrö kissat yrittivät napata pihassa kuljeskelleen hiiren. Hiiri oli kuitenkin sen verran kiukkuinen, että kissat eivät uskaltaneet napata sitä ja luovuttivat. Pakoon juostessaan hiiri ohitti ihmisen. Se oli jo melkein juoksemassa metsään, mutta päätti kuitenkin palata ja uhitella vielä ihmisellekkin nousemalla takajaloilleen. 
Sillä kertaa hiiri voitti. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)