lauantai 5. tammikuuta 2013

Alkuvuoden höpinöitä

Eipä olekkaan tämän vuoden puolella vielä tullut tänne blogiin kirjoiteltua. Mitään ihmeempiä ei tosin ole tapahtunutkaan. Uuden vuoden juhlinta meni eläinten osalta hyvin, eikä kissaa lukuun ottamatta kukaan säikkynyt raketteja.

Lauman arki on ollut ihan sitä tavallista arkea ilman ihmeellisyyksiä. Mitään kovin erityistä tuskin tulee hetkeen tapahtumaankaan. Siksipä alkuvuodesta tulenkin varmasti kirjoittelemaan aika paljon erilaisia erikoispostauksia. Jos jollakulla on mielessä jokin aihe mistä postauksen haluaisi, niin oikein mielellään otan ideoita vastaan.
Ajatuksissa olisi esitellä ainakin edesmenneitä eläimiä ja jonkinlainen kanien/marsujen tavarapostauskin olisi ihan kiva toteuttaa. Olen miettinyt myös postausta lemmikkihistoriastani. Meillä on tosin sen verran paljon noita eläimiä ollut, että historiaa aikamoinen romaani taitaisi siitä tulla.

Blogi saattaa mahdollisesti elellä hieman hiljaiseloa loppukuusta, kun tulen tekemään tallilla lomituksia kolme viikkoa putkeen. Kun hoitaa kolmisenkymmentä hevosta yksinään, niin ei välttämättä sitä aikaa kamalasti muuhun jää...


Tilda (ja kuvahan ei taida oikein tekstiin liittyä...)

Pakko muuten kehua tuota meidän "pikkuista" (koko alkaa kyllä todellisuudessa jo lähennellä Violan kokoa) Ilona marsua. Tyttö on edelleen vähän aran puoleinen, mutta muuten on oppinut erittäin hyvin talon tavoille. Meillähän tosiaan on marsuille "opetettu", että jos niiden eteen laskee kangasputken, ne menevät automaattisesti putken sisään. Tämä on todella kätevä juttu kun marsuja ottaa häkistä lattialle/ lattialta häkkiin tai muuten siirtelee. Violahan tämän osaa oikein hyvin, samaten osasi edesmennyt Mersu. Nyt sitten myös Ilona on oppinut putkeen menemisen jalon taidon.
Opetettu sana on siksi lainausmerkeissä, että tätähän ei ole koskaan marsuille varsinaisesti opetettu, vaan ne ovat oppineet sen ihan itse.
Vielä toki on Ilonalla paljon opittavaa. Pitää oppia tulemaan ihmisen luo kutsusta (tämän osaa jo osittain) sekä nostamaan etupään ojennetuille käsille, jolloin syliin nostaminen on helpompaa. Mersu osasi myös vastata kun sitä kutsuttiin (mikä helpotti kovasti vapaana talossa olevan marsun paikallistamista), mutta koska Viola ei tätä oikein osaa, ei sitä Ilonaltakaan vaadita.
Hauskaa miten marsu (jota monet pitävät varsin tyhmänä eläimenä), tuntuu oppivan hirveästi kaikkea ilman että sitä pitää odes opettaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)