perjantai 27. heinäkuuta 2012

Me ei kuolla koskaan

Välillä siis tälläinen hieman erilaisempi postaus, kun ei mitään mainitsemisen arvoista ole viimepäivinä tapahtunut...

Meillä on vuosien saatossa majaillut lukuisia eläinyksilöitä ja jostakin kumman syystä joukossa on ollut myös useampi kuolematon teräsmummo (teräsvaaria meillä ei tosiaan siis vielä ole ollut). Mikähän siis on mahtanut olla näiden vanhusten pitkän iän salaisuus?

1. Teräsmummo  Nöpö marsu
Nöpö kuului ensimmäisten lemmikkiemme joukkoon ja saikin kunnian olla ensimmäinen sisällä asuva lemmikki.
Marsu tuli aikoinaan meille lähes vahingossa. Tuttavaperheemme lapset olivat kyllästyneet marsuunsa ja sitä sitten tarjottiin meille. Nöpö oli tuolloin jo vanha, joten äiti suostui sen meille ottamaan ajatuksella "tuskin se elää enää edes vuotta". Noh, Nöpö eli meillä kolme vuotta. Marsu neiti oli ennen meitä kierrellyt usemmassa kodissa. Yhdestäkään kodista sitä tuskin oltiin heti seuraavana päivänä laitettu kiertoon, joten kuollessaan sen oli pakosti oltava iältään lähellä 10 vuotta. Meillä ei tuolloin tiedetty marsuista juuri mitään, tuskin myöskään aiemmissa kodeissa. On siis todella kummallista, että Nöpö eli noinkin pitkään.

Takana Jasmiina ja edessä Josefiina

2. Teräsmummo  Josefiina
Myös Josefiina on tullut meille hieman vanhempana, myöskin eräästä tuttavaperheestä. Tarkkaa syntymäpäivää ei tälle ole tiedossa, mutta varovaisestikin arvioituna se oli syntynyt vähintää vuonna 2001. Luultavasti kuitenkin jo vuotta aiemmin. Samasta perheestä meille tuli munia haudottavaksi vuonna 2002 ja Josefiina kuului munien äitikanoihin. Tästä johtuen syntymävuosi (tai kuoriutumisvuosi, kun kerran kanasta on kyse) luultavasti on 2000. Josefiina oli yksi pitkäikäisimmistä kanoistamme ja se kuoli 14.11.2009, ollessan jo lähes 10 vuotias. Viimevuosinaan se ei enää tietenkään muninut. Vuosi ennen kuolemaansa, se kuitenkin muni yhden ainoan munan kauniina kesäpäivänä. Upea saavutus vanhalle kanalle.
Josefiinan pitkän iän salaisuus on selvä. Se ei koskaan elänyt teljettynä pieneen häkkiin, vaan sai elää koko elämänsä vapaana pihassa. Vapaana ollessaan kana sai tietenkin valita mitä halusi syödä ja hyvät valinnat taisi elämänsä aikana tehdä.

Lumikki kuvassa takimmaisena


3. Teräsmummo  Lumikki
Lumikki tuli meille keväällä 1996, ollessaan kaksi vuotias ja kuoli vuoden 2009 alussa. Uuhi ehti siis elää kokonaiset 15 vuotta, mikä on varsin kunnioitettava ikä lampaalle. Elämänsä aikana Lumikki ehti saamaan monia lapsia ja lastenlapsia, sekä tietenkin näkemään paljon maailman menoa. Lumikki oli se aito, oikea lammas, eikä nykyiset lampaamme ole lähelläkään sen tasoisia.
Mikä sitten mahtoi pitää Lumikin elossa noin monet vuodet? Siihen on paha sanoa mitään, sillä se eli aivan tavallista lemmikkilampaan elämää. Mutta ehkäpä juuri se tavallinen lampaan elämä on sitä kaikkein parasta elämää.


Kukahan mahtaa olla seuraava teräsvaari tai -mummo? "Kauhulla" oikein odotellaan kuka rikkoo seuraavia ikäennätyksiä. Yrittääkö Peto saavuttaa 20 vuoden iän tai koittaako Rolle päästä vähintään 10 vuoteen? Se jääköön nähtäväksi. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)