tiistai 31. heinäkuuta 2012

Tällästä meillä

Vihdoinkin sain aikaiseksi julkaista jo todella kauan suunnitteilla olleen postauksen  meidän eläinten asumuksista. Kuvat ovat vähän huonoja ja vanhoja, johtuen siitä, että aina kun olen ottanut kuvia postausta varten, joku ehtii kadottaa ne tietokoneiden syövereihin ennen kuin ehdin tallentaa ne omalle koneelleni.
Kanejen häkeistä onkin jo blogissa ollut juttua, mutta tulee sitten kertauksena.



Aloitetaan nyt sitten vaikka tästä kaikkein tärkeimmästä asumuksesta, eli lampolasta. Piirsin paintilla tälläisen "hienon" pohjapiirroksenkin, jossa tosin mittasuhteet on ihan päin persettä.



Lampailla tosiaan on tuollainen 160cm x 500cm kokoinen karsina, jossa talvikuukaudet elelevät. Kesäisin lampolan takaovi aukaistaan ja karsinan toisesta portista tulee kuja oven takana aukeavaan tarhaan. Tarhan koosta en osaa mitään sanoa, mutta varsin iso kuitenkin on. Erittäin hienosta aidanpätkästä huolimatta en kuvaa tarhasta laita, sillä tarhan keskellä oleva kaatunut ulkohuussi ei ole niin kovin edustavan näköinen. Kyseessä tosiaankin on pelkkä tarha, sillä ruohoa ei siinä kasva. Kunnollista laidunta ei meillä lampaille ole, joten ruoho pitää tuoda niitettynä tarhaan.
Lampailla on siis koko tarhailuajan vapaa pääsy lampolaan, joten tämä on vähän tälläinen pihaton tyyppinen ratkaisu. Tarhailukausi on aina melko pitkä, lähes lumien tuloon saakka pidetään ovea ainakin päivisin auki. Kuivikkeena lampailla on karsinassaan ihan tavallista heinää ja karsina tyhjennetään (kuten useissa muissakin lampoloissa) kerran vuodessa. Heinää toki lisätään kuivikkeeksi aina tarpeen tullen, eli paskassa eivät toki joudu elämään.
Lampaat lampolan käytävällä
Koppihäkki sisältä

Koppihäkin suosittu taso
Koppihäkin ulko-osuus (katto puuttuu kuvasta)


Edessä kerroshäkki ja takana koppihäkki

Keskellä lampolaa on käytävä ja käytävän toisella puolella ovat kanien talvihäkit.
Koppihäkki on entinen kanakoppi ja kooltaan se on 290 x 180cm. Lisäksi koppihäkin seinästä menee reikä ulkohäkkiin, joka on kooltaan 180cm x 200cm. Tässä kaikkein suurimmassa häkissä on nyt kesän aikana vuorotellen asustellut emokanit poikasineen.
Kerroshäkin alaosan sisustus


Koppihäkin vieressä on kerroshäkki, jonka häkit ovat kooltaan 100cm x 180cm. Pojat asuivat näissä viimetalvena, mutta nyt ovat tyhjillään. Vielä en myöskään tiedä mitkä kanit näissä tulevat ensitalvena asumaan, kun kanilauma tulee kasvamaan.

Sitten niihin ulkohäkkeihin.
Jiri ja Rolle asustavat noissa viimekesänä valmistuneissa identtisissä häkeissä, jotka ovat kooltaan 90cm x 250cm. Häkkejen koppiosassa on purua kuivikkeena ja kopeista löytyy vessalaatikot ja heinät. Verkko-osassa on maasta kohollaan oleva verkkolattia, jonka päälle on laitettu autojen kumisia mattoja.
Pojille on siis kaksi tälläistä samanlaista HUOM! Kuva viimevuodelta, kun häkki oli vielä osittain kesken.
Ylläoleva kuva on siis vuodentakainen, joten koppiosan pellikatto puuttuu. Nykyisin häkeissä on myöskin nimikyltit ja kukkalaatikot.
Lunana minihäkki

Luna asuu tuossa keväällä valmistuneessa pikkuhäkissä, jonka mitat ovat 90cm x 155cm. Muuten häkki on kyllä tosi kiva, mutta kooltaan kyllä ehkä turhan pieni. Onneksi asukaskaan ei kuitenkaan valtavan suuri ole. Koppiosasta löytyy heinät ja vessalaatikko.
Tällä hetkellä kanejen häkkijärjestelyt ovat hieman sekaisin, sillä Luna lapsineen muutti naveton päädyn häkkiin. Lähipäivinä, poikasten vieroituksen jälkeen häkkijärjestelyt palautuvat jälleen normaaleiksi.
Etupihan häkit. Oikealla etummaisena marsujen ulkohäkki.

Marsut asuvat tietenkin meillä sisällä. Häkit marsuilla on nuo minimi kokoiset tehdashäkit, kooltaan 80cm x 50cm. Marsut ovat tosiaan meillä päivät vapaana lattialla ja ainoastaan nukkuvat häkeissä, joten ei ole katsottu tarpeelliseksi isompia häkkejä hankkia. Kuivikkeena näillä on reilu kerros purua ja purun alla sanomalehteä pissaa imemässä. Koska marsut ovat enemmäkseen lattialla, pysyvät häkit aina melko puhtaina. Häkit siivotaan kokonaan 1-2 viikon välein (kesällä tosin useammin, ettei häkkeihin tule kärpäsentoukkia).
Häkit jouluna
Violan seeprasisustus


Hyvällä säällä marsut ulkoilevat siirrettävässä ulkohäkissään. Tätä en nyt mitannut, mutta osastot ovat kuitenkin jonkin verran suurempia kuin nuo marsujen sisähäkit.

Matoja ja kotiloita pidän karkkirasioissa ja muovisissa säilytyslaatikoissa. Nyt kotiloita en todella vähän, mikä näkyy myös laatikoiden määrästä. Kotilolauman kasvaessa haen sitten varastosta uusia laatikoita käyttöön.

Kissa meillä asuu tietenkin vapaana talossa ja pääsee aina ulos niin halutessaan.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Me ei kuolla koskaan

Välillä siis tälläinen hieman erilaisempi postaus, kun ei mitään mainitsemisen arvoista ole viimepäivinä tapahtunut...

Meillä on vuosien saatossa majaillut lukuisia eläinyksilöitä ja jostakin kumman syystä joukossa on ollut myös useampi kuolematon teräsmummo (teräsvaaria meillä ei tosiaan siis vielä ole ollut). Mikähän siis on mahtanut olla näiden vanhusten pitkän iän salaisuus?

1. Teräsmummo  Nöpö marsu
Nöpö kuului ensimmäisten lemmikkiemme joukkoon ja saikin kunnian olla ensimmäinen sisällä asuva lemmikki.
Marsu tuli aikoinaan meille lähes vahingossa. Tuttavaperheemme lapset olivat kyllästyneet marsuunsa ja sitä sitten tarjottiin meille. Nöpö oli tuolloin jo vanha, joten äiti suostui sen meille ottamaan ajatuksella "tuskin se elää enää edes vuotta". Noh, Nöpö eli meillä kolme vuotta. Marsu neiti oli ennen meitä kierrellyt usemmassa kodissa. Yhdestäkään kodista sitä tuskin oltiin heti seuraavana päivänä laitettu kiertoon, joten kuollessaan sen oli pakosti oltava iältään lähellä 10 vuotta. Meillä ei tuolloin tiedetty marsuista juuri mitään, tuskin myöskään aiemmissa kodeissa. On siis todella kummallista, että Nöpö eli noinkin pitkään.

Takana Jasmiina ja edessä Josefiina

2. Teräsmummo  Josefiina
Myös Josefiina on tullut meille hieman vanhempana, myöskin eräästä tuttavaperheestä. Tarkkaa syntymäpäivää ei tälle ole tiedossa, mutta varovaisestikin arvioituna se oli syntynyt vähintää vuonna 2001. Luultavasti kuitenkin jo vuotta aiemmin. Samasta perheestä meille tuli munia haudottavaksi vuonna 2002 ja Josefiina kuului munien äitikanoihin. Tästä johtuen syntymävuosi (tai kuoriutumisvuosi, kun kerran kanasta on kyse) luultavasti on 2000. Josefiina oli yksi pitkäikäisimmistä kanoistamme ja se kuoli 14.11.2009, ollessan jo lähes 10 vuotias. Viimevuosinaan se ei enää tietenkään muninut. Vuosi ennen kuolemaansa, se kuitenkin muni yhden ainoan munan kauniina kesäpäivänä. Upea saavutus vanhalle kanalle.
Josefiinan pitkän iän salaisuus on selvä. Se ei koskaan elänyt teljettynä pieneen häkkiin, vaan sai elää koko elämänsä vapaana pihassa. Vapaana ollessaan kana sai tietenkin valita mitä halusi syödä ja hyvät valinnat taisi elämänsä aikana tehdä.

Lumikki kuvassa takimmaisena


3. Teräsmummo  Lumikki
Lumikki tuli meille keväällä 1996, ollessaan kaksi vuotias ja kuoli vuoden 2009 alussa. Uuhi ehti siis elää kokonaiset 15 vuotta, mikä on varsin kunnioitettava ikä lampaalle. Elämänsä aikana Lumikki ehti saamaan monia lapsia ja lastenlapsia, sekä tietenkin näkemään paljon maailman menoa. Lumikki oli se aito, oikea lammas, eikä nykyiset lampaamme ole lähelläkään sen tasoisia.
Mikä sitten mahtoi pitää Lumikin elossa noin monet vuodet? Siihen on paha sanoa mitään, sillä se eli aivan tavallista lemmikkilampaan elämää. Mutta ehkäpä juuri se tavallinen lampaan elämä on sitä kaikkein parasta elämää.


Kukahan mahtaa olla seuraava teräsvaari tai -mummo? "Kauhulla" oikein odotellaan kuka rikkoo seuraavia ikäennätyksiä. Yrittääkö Peto saavuttaa 20 vuoden iän tai koittaako Rolle päästä vähintään 10 vuoteen? Se jääköön nähtäväksi. :)


tiistai 24. heinäkuuta 2012

Lunan ongelmia

Eilen saapui viimein tilaamani läppärin johto rikki menneen tilalle. Blogiinkin on tulossa siis taas aktiivisemmin postauksia ja kuvia, kun ei tarvitse tuota huonoa pöytäkonetta enää käyttää.

Torstaista sunnuntaihin olin taas tallilla töissä, joten omien eläinten kanssa touhuaminen jäikin sitten vähemmälle. Toki kainelaista näidenkin kanssa ehti tapahtua ja käytiimpä yhtenä iltana mummullakin lenkittämässä Moppe.

Torstaina kävi ikävä tapaus, kun Lunan poikaset olivat pihalla jouksentelemassa. Luna ei tälläkertaa päässyt mukaan, vaan jäi häkkiin siksi aikaa. Koska meillä noita juoksutettavia kaneja riittää, päästin sitten Pörrönkin poikasten kanssa samaan aikaan vapaaksi. Aiemmin olin jo näin sisälläkin tehnyt, jolloin myös Luna oli vapaana ja suht hyvin oli Pörrön kanssa toimeen tullut.
Nyt Luna ei sitten jostain syystä oikein pitänytkään Pörrön hajusta, sillä kun kaksi poikasta nostettiin takaisin häkkiin, se kävi lastensa kimppuun välittömästi. Toinen ehti saada ikävän haavankin selkäänsä ennen kuin Luna saatiin häkistä pois. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin eristää Luna yön ajaksi toiseen häkkiin. Seuraavana aamuna sitten kokeilin mitä Luna tuumaa poikasistaan ja kaikki meni sitten hyvin. Eli Luna pääsi takaisin lastensa luo. En tiedä mikä ihme Lunan ongelma oli, mutta kani on nyt muutenkin hieman erikoinen...
Tämän viikon saavat vielä yhdessä olla, mutta sitten on poikasten vieroituksen aika.



Huippusuloinen kanipoika Pörröinen Puputtaja etsii edelleen uuttaa kotia. Kommenttia vaan alle tulemaan, mikäli pupulle olisi koti jossakin tarjolla.


lauantai 14. heinäkuuta 2012

Citykani

Ensimmäinen kasvatti on nyt sitten saatu maailmalle, vielä 7 myytävää jäljellä.
Vallaton Vilistäjä, eli Rusis muutti eilen Tampereelle. Hieman muuttuu asuinympäristö, kun lampolasta muuttaa kerrostaloon, mutta eiköhän poika sopeudu.
Vietiin poika bussiasemalle, josta uusi omistaja sitten nappasi pikkuisen matkaansa. Suunnilleen 20km automatka meiltä bussille sujui hyvin. Matkaa hieman hankaloitti kunnollisen kuljetuskopan puuttuminen, mutta itsetehty viritelmäkin toimi jotenkuten. Pitäisi nyt kuitenkin lähiaikoina saada aikaiseksi boxin osto, kun aina välillä sille kuitenkin tarvetta ilmenee. Automatkan jälkeen Rusista odotti vielä tunnin bussimatka.
Uudessa kodissa poikaa odotti kaksi luppaneitiä ja muutenkin uusi koti vaikutti oikein mukavalta paikalta.

Pörrö jäi nyt sitten häkkiin yksin ja vaikutti illalla varsin surulliselta. Ihmekkös tuo, kun häkistä ei muita kaneja näe. Virittelin sitten marsujen ulkohäkistä Pörrölle väliaikaisen asumuksen ulos Jirin häkin viereen. Uudessa kämpässään poika olikin jo sitten paljon tyytyväisempi. Pääsee samalla myös tutustumaan tarkemmin setäänsä. :)

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Luppautuneita korvia ja vintin täydeltä heinää

Pari päivää on ollut todella lämmin sää ja sen kunniaksi Tilda ja Pörrö päättivät sitten luppauttaa toisetkin korvansa. Nyt ovat sitten molemmat täysin luppakorvia. Harmikseni myös Rumba (eli "Rasmus") taitaa suunnitella toisen korvansa luppauttamista. Toinen korvista nimittäin sojottaa sivulle ja matka taitaa olla maata kohti. Olisin kovasti halunnut tytölle pystykorvat, mutta eipä asialle oikein mitään voi. Rusiksen korvat sojottavat edelleen ylöspäin, mutta mahtaako suunta pysyä? Aamulla kokeilin huvikseni laskea pojan korvat alaspäin ja toinen korvista jäikin varsin luonnikkaasti lupaksi. Myöhemmin oli kuitenkin onneksi korvan taas ylös nostanut, mutta saa nyt nähdä laskeeko korva kuitenkin jossain vaiheessa.

Ne talven heinät ovat nyt myös saapuneet. Ensin torstaina tuli kaksi kuormaa huomattavasti tavallista suurempia paaleja, jotka sitten yhdeksän aikaan illalla heiteltiin ja pinottiin lampolan vintille. Perjantaina tuli sitten vielä naapurista yksi pieni heinäkuorma hieman kovempia ja pienikokoisempia paaleja. Nyt siis sitten taas lampailla riittää syötävää talveksi ja toki noista osansa saavat myös kanit ja marsut.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Maatalousnäyttelyt

Tosiaan niissä Okra maatalousnäyttelyissä tuli tänään käytyä ja todella kiva sää oli koko päivän ajan (vähän ehkä liiankin, sillä naama paloi). Eläimiä oli näytillä paljon ja kivana yllätyksenä mukana oli kerrankin myös lypsyrotuisia lehmiä. Yleensä tuolla Okrassa vain noita liharotuisia on näytillä. Alla kuvia esillä olleista eläimistä.

Ihanat leopardi possut

Rakennekuva

Tipuset <3

Niin kuuma että varsakin pökertyi XD

Tällätten jos sais :)

Jos joku sattui näkemään, niin arvatkaa kenestä Mersu marsusta oli kyse


Shettis, joka ihme kyllä oli todella solakassa ja hyvässä kunnossa. Harvoin näkee sopivan painoista shettistä.
Paikalle oli tottakai muutama julkkiskin eksynyt...
Ulla laama (saunalahden mainoksista)


"rimpula" sonni (siitä jostain mainoksesta, en muista mitä mainosti)

Ja Lunan lapsosethan täyttivät tänään kolme viikkoa, alla tuore kuva perheestä. Hienosti olen pysynyt tavoitteessani ja saanut otettua poikasista kuvan joka päivä.

Miten niin meidän kissasta huomaa että se on vanha?

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Aina ei voi keksiä otsikkoa :)

Limonan poikueesta nuo kaksi poikaa, "Rusis" ja "Pörrö" on nyt sitten vierotettu. Päädyttiin tosiaan tälläiseen ratkaisuun, että saavat olla emonsa kanssa 8vk ikään sakkaa, jonka jälkeen pojat erotetaan eri häkkiin. Molemmat tytöthän jäävät meille, joten niitä ei sitten varsinaisesti vieroiteta ollenkaan. Vähän surullisen oloisia nuo pojat tuolla uudessa häkissä kaksistaan ovat, mutta eivätköhän ne pian totu ilman emoa ja siskoja elämään. Uusia koteja näille ei vielä ole löytynyt, mutta loppuviikosta olisi tarkoitus laittaa mainoksia netin lisäksi myös kauppojen ilmoitustauluille. Tietenkään näitä ei kuitenkaan kelle tahansa olla myymässä, vaan kodista otetaan selvää etukäteen.



Tänään meillä kävi pari lasta kaneja katsomassa ja saivat noita Lunan lapsosia hieman käsitelläkkin. Hyvä että kävivät, jotta puput tottuvat lapsiin ja käsittelyyn yleensäkkin.
Pari päivää sitten koko pesue oli ensimmäistä kertaa ruohikolla ja hyvin näytti ruoho pikkuisille maistuvan. :)

Huomena olisi sitten Okra maatalousnäyttelyt vuorossa ja näyttelyistä varmaan jonkinlaisen postauksenkin teen. Torstaina sitten on työpäivä tallilla luvassa ja viikonloppuna pitäisi vissiin tulla lampaille heinäkuorma. Kaikenlaista ohjelmaa siis riittää tälle viikolle.