keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Sähkötön ja lumeton joululoma

Todella hienosti meni koko reilun kahden viikon joululoma. Tai ainakin melkein...
Ensinnäkin joulutunnelmaa pilasi se, että nekin vähäiset lumet joita maassa vielä oli, sulivat pois ennen joulua. Mieleen muistuivat viimejoulun kahdenkymmenen asteen pakkanen, ja puolen metrin lumikinokset. Mutta eipä mennyt loma muutenkaan ihan putkeen...
Jouluaattona isi vilkaisi ikkunasta ulos, ja huomasi Rollen ja Jirin juoksevan vapaana. Pojat oli onnistuneet karkaamaan ensin häkistään ja sitten vielä päässeet raollaan olleesta lampolan ovesta pihalle. Aika nopeasti saatiin pojat kiinni, eikä asia sinänsä erityisen vakava ollut. Pojat on nimittäin todella kesyjä ja ollaan niitä muutenkin pidetty pihassa vapaana (tosin valjaat päällä).
Illalla tuli sitten mummu käymään, ja tottakai piti kaneja sitten hänellekin näyttää. Kun sitten vietiin kanit takaisin ja oltiin palaamassa talolle, päätin juosta talolle vievän mäen ylös. No, enpä sitten juossut, kun selkä venähti ensimmäisellä askeleella. Hienosti meni loppuilta, kun tuskin kävelemään pääsi.
Seuraava päivä sujui ihan kivasti, jos edelleen kipeää selkää ei oteta huomioon. Mummulla käytiin syömässä ja sisko vei Mopen lenkille (itse en mennyt, kun kävelykin jo tuotti tuskaa). Moppe oli jo syönyt varmaan puolet aattona saamistaan 20 siankorvasta. :)
Yöllä tuli kamala myrsky, ja tapaninpäivänä sitten herättiin ilman sähköjä. Kovasti oli puita kaatunut. Meillä oli autotallin päällä 2 kuusta, yksi tallin vieressä olleen auton päällä ja neljäs kuusi hienosti näiden kaikkien kolmen päällä. Mutta kyllä oli naapureiltakin mennyt ihan kiitettävästi kuusia nurin. Isikin sai sitten hienosti silmänsä mustaksi, kun raivasi kaatuneita puita ja oksa osui naamaan. Ei sovi unohtaa myöskään äidin lomalla saamaa angiinaa, pikkuveljen korvatulehdusta, omaa selkää + myöhemmin tullutta flunssaa ja siskollakin oli mahdollisesti angiina. Tehtiin ainakin uusi buranan syönti ennätys. :)
Sähköjä saatiinkin sitten odotella takaisin kuusi päivää. Uutena vuotena saatiin sitten illalla sähköt takaisin. Lampaat ja kanit joutuivat koko kuusi päivää elämään lähes täysin pimeässä, sillä lampolan ikkunat ovat sen verran pienet, ettei valoa sisään juuri päässyt sinä kuuden tunnin valoisanakaan aikana päivällä.

Nettiyhteyskin katkesi myrskyn mukana, eli pakko sanoa että oli kyllä todella hienoa päästä takaisin kouluun. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat aina tervetulleita. :)